Nuoret kysyvät

Pitäisikö minun lopettaa koulunkäynti?

Missä vaiheessa voisit omasta mielestäsi lopettaa koulunkäynnin?

․․․․․

Missä vaiheessa voisit vanhempiesi mielestä lopettaa koulunkäynnin?

․․․․․

TULIKO kysymyksiin sama vastaus? Vaikka olisi tullutkin ja koulusi edelleen jatkuu, saatat joinakin päivinä toivoa, että saisit jo lopettaa. Onko sinunkin mieleesi joskus pulpahtanut seuraavanlaisia ajatuksia?

● ”Välillä olin niin stressaantunut, etten olisi halunnut nousta aamulla sängystä. Tuntui täysin turhalta lähteä kouluun opettelemaan jotain sellaista, mitä en ikinä tulisi tarvitsemaan.” (Rachel.)

● ”Olen monta kertaa ollut niin tympääntynyt kouluun, että olen halunnut lopettaa sen ja mennä töihin. Koulusta ei ole tuntunut olevan mitään hyötyä, ja on käynyt mielessä, että senkin ajan voisi yhtä hyvin käyttää rahan tienaamiseen.” (John.)

● ”Kotiläksyihin saattoi mennä iltaisin jopa neljä tuntia! Kaikenlaista koetta ja kotitehtävää ja projektia oli niin hirveästi ilman pienintäkään hengähdystaukoa, että tuntui aivan mahdottomalta selvitä, ja halusin lopettaa.” (Cindy.)

● ”Meillä on ollut pommiuhka, kolme itsemurhayritystä, yksi itsemurha ja jengitappeluja. Välillä se kaikki vain tuntui olevan liikaa, ja olisin halunnut jättää koko koulun!” (Rose.)

Onko sinulla ollut samanlaisia haasteita? Missä tilanteessa olet itse halunnut lopettaa koulun?

․․․․․

Ehkä mietit parhaillaan vakavasti koulun lopettamista. Mistä voit tietää, onko lopettamiseen todellista aihetta vai oletko vain kyllästynyt koulunkäyntiin? Mitä näkökohtia tätä asiaa mietittäessä tulisi ottaa huomioon?

Olisiko lopettaminen viisasta?

Ehkä tiedätkin, että perusopetuksen pituus vaihtelee eri puolilla maailmaa. Joissakin maissa lapset käyvät koulua normaalisti viidestä kahdeksaan vuotta, toisissa maissa taas koulussa ollaan kymmenestä kahteentoista vuotta. Ei siis ole mitään kaikkiin maihin soveltuvaa sääntöä siitä, minkä ikäisenä peruskoulun voi lopettaa tai kuinka monta vuotta sen pitäisi kestää.

Joissakin maissa lasten on mahdollista suorittaa vaadittu oppimäärä kokonaan tai osittain myös kotona, käymättä tavallista koulua. Kotiopetukseen siirtyminen vaatii tietysti vanhempien  suostumuksen, ja siinä tarvitaan heidän yhteistyötään.

Harkitessasi lopettamiseen liittyviä vaihtoehtoja sinun tulisi esittää itsellesi seuraavat kysymykset.

Mitä laki vaatii? Kuten edellä jo todettiin, kouluopetuksen määrää säätelevät lait vaihtelevat maittain. Mikä on lain vaatima vähimmäisoppimäärä sinun kotimaassasi? * Oletko jo suorittanut sen? Sinun tulee olla ”alamainen esivalloille” ja noudattaa lakia tässäkin asiassa (Roomalaisille 13:1).

Olenko jo saavuttanut koulutukseen liittyvät tavoitteeni? Mihin tavoitteisiin yleensäkin haluat päästä koulutuksen avulla? Etkö oikein tiedä? Sinun täytyy tietää! Muuten olet kuin junassa istuva matkustaja, jolla ei ole aavistustakaan siitä, minne hän haluaa mennä. Istu siksi vanhempiesi kanssa alas pohtimaan sivulla 28 olevan tekstiruudun  ”Koulutukseen liittyvät tavoitteeni” kysymyksiä. Näin voit pitää tavoitteet kirkkaana mielessäsi ja sinun on helpompi suunnitella vanhempiesi kanssa, kuinka pitkään jatkat koulunkäyntiä (Sananlaskut 21:5).

Opettajilla ja muilla on epäilemättä antaa omia neuvojaan siitä, minkä verran koulua pitäisi käydä, mutta lopullinen päätös on viime kädessä vanhempien vastuulla (Sananlaskut 1:8; Kolossalaisille 3:20). Ei olisi viisasta lopettaa koulua, vaikka se lain mukaan olisikin jo mahdollista, jos et ole vielä saavuttanut koulutukseen liittyviä tavoitteita, jotka olet yhdessä vanhempiesi kanssa asettanut itsellesi.

Miksi haluan lopettaa? Varo pettämästä itseäsi (Jeremia 17:9). Ihmisellä on taipumus keksiä yleviä perusteluja itsekkäälle toiminnalle (Jaakobin kirje 1:22).

Mitkä olisivat päteviä syitä lopettaa koulunkäynti kokonaan?

․․․․․

Mitkä olisivat itsekkäitä syitä?

․․․․․

Mitä kirjoitit pätevien syiden kohdalle? Niitä voisi olla esimerkiksi tarve tukea perhettä taloudellisesti tai halu ryhtyä vapaaehtoistyöhön. Itsekkäitä syitä olisi halu välttää kokeita tai läksyjä. Haasteena on erottaa, kummat syyt vaikuttavat sinuun enemmän, pätevät vai itsekkäät.

Katso uudestaan kirjoittamaasi listaa ja arvioi syiden tärkeyttä rehellisesti asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa vähemmän tärkeää ja 5 hyvin tärkeää. Jos lopetat koulun vain paetaksesi ongelmia, joudut luultavasti kokemaan karvaan yllätyksen.

Olisiko lopettamisesta haittaa?

Koulun lopettaminen ennen aikojaan on kuin hyppäisi junasta ennen määräasemaa. Juna saattaa olla epämukava ja toiset matkustajat voivat olla epäystävällisiä, mutta jos  loikkaat junasta kesken matkan, et saavuta määränpäätäsi ja todennäköisesti aiheutat itsellesi vahinkoa. Samoin jos keskeytät koulunkäynnin, et ehkä saavuta koulutukseen liittyviä tavoitteitasi ja todennäköisesti aiheutat itsellesi ongelmia, joista jotkin voivat ilmetä heti ja toiset myöhemmin.

Lyhyen aikavälin haasteita Sinun on luultavasti vaikeampi saada työtä, ja vaikka löytäisitkin työpaikan, palkka on todennäköisesti pienempi kuin siinä tapauksessa, että olisit käynyt koulun loppuun. Voidaksesi huolehtia perustarpeistasi sinun täytyy ehkä tehdä pitempiä työpäiviä ympäristössä, joka on luultavasti vielä ikävämpi kuin nykyiset olot koulussasi.

Pitkän aikavälin haasteita Tutkimukset osoittavat, että niillä, jotka jättävät koulunkäynnin kesken, on suurempi riski kärsiä terveysongelmista, saada lapsia hyvin nuorena, päätyä vankilaan tai joutua elämään sosiaalihuollon varassa.

Koulun käyminen loppuun ei tietenkään takaa sitä, että välttyisi näiltä ongelmilta, mutta miksi vaikeuttaa elämäänsä tarpeettomasti jättämällä opinnot kesken?

Kannattaisiko jatkaa loppuun asti?

Jos sinulla on juuri ollut huono päivä koulussa tai koe on mennyt penkin alle, sinun voi kieltämättä tehdä mieli lyödä hanskat tiskiin; mahdolliset tulevaisuuden ongelmat saattavat näyttää merkityksettömiltä tämänhetkiseen piinaan verrattuna. Mutta ennen kuin valitset ”helpon” tien, mieti, miten edellä lainatut nuoret kertovat hyötyneensä siitä, että kävivät koulun loppuun.

● ”Olen oppinut kestävyyttä ja sinnikkyyttä. Lisäksi olen oivaltanut, että jokainen vaikuttaa itse siihen, tuntuuko jonkin tekeminen mukavalta vai ei. Samalla olen voinut kehittää taiteellisia lahjojani, joita aion käyttää koulun jälkeen.” (Rachel.)

 ● ”Tiedän nyt, että jos teen kovasti työtä, pystyn saavuttamaan tavoitteeni. Olen valinnut koulussa hyvin käytännöllisen teknisen alan kurssin, joka valmistaa minua toiveammattiini, painokoneisiin erikoistuneen mekaanikon työhön.” (John.)

● ”Koulunkäynti on kehittänyt kykyäni ratkoa ongelmia sekä kouluympyröissä että muualla. Se että on joutunut miettimään, miten käsitellä koulussa, ihmissuhteissa ja muilla elämänalueilla vastaan tulevia haasteita, on todella auttanut minua kasvamaan ihmisenä.” (Cindy.)

● ”Koulu on valmistanut minua työelämän haasteisiin. Lisäksi olen kohdannut monia tilanteita, jotka ovat pakottaneet minut miettimään uskoni perusteita, joten samalla uskonnollinen vakaumukseni on vahvistunut.” (Rose.)

Viisas kuningas Salomo kirjoitti: ”Parempi on asian loppu myöhemmin kuin sen alku. Parempi on kärsivällinen kuin ylpeähenkinen.” (Saarnaaja 7:8.) Koulun lopettamisen sijaan sinun siis kannattaa kärsivällisesti selvittää koulussa kohtaamasi ongelmat. Silloin saat huomata, että lopputulos – ”asian loppu” – on paljon parempi.

Lisää Nuoret kysyvät -palstan kirjoituksia verkko-osoitteessa www.watchtower.org/ypfi

[Alaviite]

MIETITTÄVÄKSI

● Miten koulutukseen liittyvät lyhyen aikavälin tavoitteet voivat auttaa sinua hyödyntämään koulussa käyttämäsi ajan mahdollisimman hyvin?

● Miksi on tärkeää, että sinulla on jonkinlainen ajatus siitä, millaista työtä haluaisit tehdä koulun jälkeen?

[Tekstiruutu/Kuvat s. 27]

MITÄ JOTKUT NUORET SANOVAT

”Juuri koulussa opin rakastamaan kirjoja. On hienoa, kun voi oppia ymmärtämään jonkun toisen ajatuksia ja tunteita lukemisen välityksellä.”

”Minun on monesti vaikea laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, mutta ilman koulua olisin siinä vielä surkeampi! Koulu auttaa minua säilyttämään elämässä tietyn rutiinin, pitämään kiinni aikataulusta ja saamaan tärkeät asiat tehdyksi.”

[Kuvat]

Esme

Christopher

[Tekstiruutu s. 28]

 KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEENI

Yksi koulutuksen keskeinen tarkoitus on valmistaa nuorta saamaan työtä, jolla hän voi elättää itsensä ja mahdollisen perheensä (2. Tessalonikalaisille 3:10, 12). Oletko jo selvittänyt itsellesi, millaista työtä haluaisit tehdä ja miten koulu voisi auttaa sinua valmistautumaan siihen? Seuraavien kysymysten miettiminen voi auttaa näkemään, ovatko opintosi johtamassa sinua oikeaan suuntaan.

Mitä vahvuuksia minulla on? (Esimerkiksi: Tuletko hyvin toimeen toisten kanssa? Onko sinusta mukava tehdä töitä käsilläsi, kuten harrastaa jotain luovaa tai korjata jotain? Oletko hyvä analysoimaan ja ratkomaan ongelmia?)

․․․․․

Millaisissa töissä voisin hyödyntää vahvuuksiani?

․․․․․

Mitä töitä asuinpaikkakunnallani on tarjolla?

․․․․․

Mitä työelämään valmistavia aineita tai kursseja minulla on parhaillaan?

․․․․․

Mitä sellaisia opintovaihtoehtoja on tarjolla, jotka auttaisivat minua saavuttamaan tavoitteeni paremmin?

․․․․․

Muista, että tavoitteena on hankkia sellaista koulutusta, jota voi käyttää. Älä siksi mene toiseen äärimmäisyyteen ja jää ikuiseksi opiskelijaksi – matkustajaksi, joka pysyy junassa vain siksi, että voisi välttää aikuiselämän vastuut.

[Tekstiruutu s. 29]

VANHEMMILLE

”Opettajat ovat niin tylsiä!” ”Läksyjä on ihan liikaa!” ”Joudun tekemään hirveästi töitä, jotta saisin edes välttäviä numeroita. Miksi edes yrittää?” Tällaisten turhautumisen tunteiden vuoksi joitakin nuoria houkuttaa lopettaa koulu ennen kuin he ovat saaneet elatuksen hankkimiseen tarvittavat taidot. Mitä voit tehdä, jos poikasi tai tyttäresi haluaa jättää koulunkäynnin kesken?

Tutki omaa asennettasi opiskelua kohtaan. Piditkö koulua aikoinaan ajanhukkana, eräänlaisena vankeusrangaistuksena, joka vain piti kärsiä, kunnes pääsi tekemään jotain kiinnostavampaa? Tällainen asenne opiskelua kohtaan voi tarttua lapsiin. Todellisuudessa monipuolinen koulutus auttaa heitä hankkimaan ”käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä”, ominaisuuksia joita he tarvitsevat voidakseen menestyä aikuisena (Sananlaskut 3:21).

Luo hyvät puitteet opiskelulle. Jotkut nuoret voisivat saada parempia arvosanoja, jos he vain tietäisivät, miten opiskellaan – tai jos heillä olisi sopiva läksyjenlukupaikka. Tähän voisi sisältyä siisti työpöytä, kunnollinen valaistus ja riittävät opiskelun apuvälineet. Voit auttaa lastasi edistymään sekä maallisissa opinnoissa että hengellisissä asioissa antamalla hänelle valmennusta ja luomalla hyvät puitteet, joissa miettiä uusia asioita ja ajatuksia (1. Timoteukselle 4:15).

Ole aktiivisesti kiinnostunut. Älä pidä opettajia ja opinto-ohjaajia vihollisina vaan liittolaisina. Käy tapaamassa heitä ja opettele heidän nimensä. Keskustele heidän kanssaan lapsesi tavoitteista ja haasteista. Jos lapsi saa huonoja arvosanoja, yritä selvittää sen syy. Uskooko hän esimerkiksi, että jos hän on hyvä koulussa, häntä aletaan kiusata? Onko ongelma jossain opettajassa? Entä oppiaineet? Lukujärjestyksen tulisi olla lapselle sopivan haastava, ei uuvuttava. Huonon koulumenestyksen syynä saattaa olla myös jokin terveydellinen ongelma, kuten huono näkö tai oppimisvaikeus.

Mitä aktiivisemmin olet kiinnostunut lapsesi kehittymisestä sekä maallisissa että hengellisissä asioissa, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on menestyä (Sananlaskut 22:6).

[Kuva s. 29]

Koulun lopettaminen ennen aikojaan on kuin hyppäisi junasta ennen määräasemaa.