Lähdetään sieneen!

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Tšekin tasavallasta

SIENET! Olet ehkä syönyt niitä useastikin joko pitsan päällä tai salaatin, keiton tai kastikkeen joukossa. Tai kukaties sinua – niin kuin monia satujen kuvittajia – kiehtoo niiden eriskummallinen ulkonäkö. Mutta oletko koskaan miettinyt, mikä sieni oikeastaan on? Mikä saa sen kasvamaan? Ketkä keräävät sieniä ja miten? Katsotaanpa.

Yleisessä biologisessa merkityksessä sanalla sieni voidaan tarkoittaa sienikuntaan (Fungi) kuuluvia eliöitä, joihin tavallisten sienten lisäksi lasketaan muun muassa homeet, hiivat ja käävät. Tavallisilla sienillä, joita tämä kirjoitus käsittelee, on usein jalka ja sen päässä suuri lakki. Niillä ei ole lehtiä, kukkia eikä lehtivihreää, ja siksi ne on monesti helppo erottaa vihreästä taustastaan. Sieniä on kuitenkin vaikka minkä muotoisia ja värisiä. Esimerkiksi jotkin niistä muistuttavat koralleja, toiset taas kasvavat puissa ja näyttävät aivan pienoishyllyiltä. On jopa sellaisia sieniä, jotka hehkuvat pimeässä.

Mikä sieni on?

Tutkijat pitivät sieniä pitkään erikoisina, salaperäisinä kasveina. Nykyään biologit luokittelevat ne omaksi eliöryhmäkseen niiden epätavallisen rakenteen, kasvun ja ravinnonottotavan vuoksi. Monet sienet ovat syötäviä, ja muutamilla on jopa lääkinnällisiä ominaisuuksia. Jotkin sienet ovat kuitenkin myrkyllisiä, ja jotkin sisältävät aistiharhoja aiheuttavia aineita. Sienten latinalainen nimi on Mycophyta tai Mycota. Sieniä tutkivaa tieteenalaa sanotaan mykologiaksi.

 Hämmästyttävä sieni

Miten sienet lisääntyvät? Tämä oli tutkijoille kauan mysteeri. Nyt tiedetään, että täysikasvuinen sieni levittää ilmavirtojen kuljetettavaksi mikroskooppisen pieniä itiöitä. Maassa itiöistä muodostuu hienojen säikeiden tiheä verkko eli sienirihmasto. Tästä rihmastosta nousee itiöemä eli se sienen osa, jonka olemme tottuneet näkemään ja poimimaan.

Pysyäkseen hengissä sienet tarvitsevat monenmoisia orgaanisia aineita. Sen vuoksi niiden luonnollisia kasvupaikkoja ovat metsät, puutarhat ja ruohikot. Sienet käyttävät ravinnokseen pääasiassa sairaita tai kuolleita puita, joten sienillä on tärkeä osa metsien puhdistuksessa. Hävittämällä kasvinosien, lehtien ja oksien jäännöksiä sienet osallistuvat luonnon humuksen tuotantoon sekä maanparannukseen. Jotkin sienet elävät symbioosissa terveiden puiden kanssa: sienirihmasto imee maaperästä vettä ja ravinteita ja luovuttaa niitä puulle, jolta sieni saa vastapalvelukseksi ravintoa.

Sienet tarvitsevat myös kosteutta ja lämpöä. Siksi sieniä putkahtaa esiin sateen jälkeen. Suotuisissa oloissa jotkin lajit kasvavat täyteen mittaansa yhdessä yössä. Eräs laji saavuttaa 50 senttimetrin läpimitan vain 10–14 päivässä. Jotkin sienilajit ovat poikkeuksellisen pitkäikäisiä. Sienirihmasto, josta itiöemä kasvaa, saattaa elää satoja vuosia. Jäkälien sieniosat voivat tiettävästi pysyä elossa jopa 600 vuotta.

Eräiden sienilajien, esimerkiksi tryffeleiden eli multasienten, erityispiirteenä on voimakas tuoksu. Koirat pystyvät haistamaan ne jopa kuuden metrin päästä, vaikka koko itiöemä kasvaa maan alla. *

Ketkä keräävät sieniä?

Monilla seuduilla sieniä on poimittu vuosisatojen ajan. Paikka paikoin Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sienten keruu on miltei yksinomaan ammattilaisten harteilla, ja he myyvät sitten saaliinsa kauppiaille. Keski- ja Itä-Euroopassa taas on vanhastaan paljon sunnuntaisienestäjiä. Sienet eivät kiinnosta pelkästään maalla asuvia. Monet kaupunkilaisetkin lähtevät mielellään viikonloppuisin sienimetsään. Siellä  he rentoutuvat sekä fyysisesti että henkisesti ja saavat samalla mukavaa vaihtelua ruokalistaansa. Miten sientenpoimijat toimivat?

Sienestäjät lähtevät usein liikkeelle aikaisin aamulla, kun sienet ovat tuoreita. He kävelevät verkkaisesti metsässä ja tarkkailevat sienten kasvupaikkoja: ruohikkoja, sammalikkoja tai puita. Heillä on kunnon ulkoiluvaatteet, muun muassa tukevat kengät tai saappaat, sekä sadetakki repussa äkillisen sadekuuron varalta. He kunnioittavat luontoa ja yrittävät sen vuoksi olla vahingoittamatta ympäristöä; he koettavat liikkua mahdollisimman hiljaa, etteivät luonnonvaraiset eläimet häiriintyisi.

Katsohan! Poimija on juuri löytänyt sienen. Hän kumartuu alas katsomaan, onko se syötävä, muttei koske siihen. Hän poimii vain täysikokoisiksi kasvaneita sieniä, koska ne hän pystyy tunnistamaan kunnolla. Kun sienestäjä on varma, mistä lajista on kysymys, hän tarttuu varovaisesti sienen jalkaan – ei koskaan lakkiin – ja kiepauttaa sienen irti maasta. Hän puhdistaa sen heti mullasta ja roskista ja leikkaa pois kaikki matoiset ja huonot kohdat. Ne hän heittää pois ja peittää sammalella tai mullalla. Puhdistetut sienet hän panee koriin. Muovipussi tai -rasia ei ole niille hyvä säilytyspaikka, koska siinä ne alkaisivat käydä ja voisivat pilaantua ennen kuin hän ehtisi kotiin.

Sienestäminen on mukavaa myös isolla joukolla. Muuan kristitty sananpalvelija kertoo: ”Ensin menemme yhdessä sananpalvelukseen, mutta sen jälkeen emme vielä malta erota toisistamme vaan jatkamme rattoisaa yhdessäoloa. Joskus me vain menemme kaikki lähimetsään keräämään sieniä. Niitä etsiskellessämme kerromme, mitä palveluksessa tapahtui, ja meillä on yleensä tosi hauskaa.”

Sieniruokien valmistaminen

Sieniä voidaan käyttää ruoanlaitossa monin eri tavoin. Joistakin maukkaista sienistä saatetaan valmistaa pääruoka. Monet esimerkiksi kernaasti paistavat suurten portobello-herkkusienten lakkeja pihvien tavoin tai kypsentävät silputtuja sekasieniä vihannesten kera. Voimakkaan makuisia sieniä voidaan lisätä antamaan makua lukuisiin ruokalajeihin. Kuivatetut sienet sopivat myös dieetti- tai terveysruoaksi. Joitakin sienilajeja arvostetaan niiden sisältämien proteiinien, vitamiinien ja mineraalien vuoksi.

Sienet pilaantuvat helposti, joten ne täytyy käsitellä samana päivänä kun ne on poimittu. Asiantuntijoiden mukaan ruokasienikin voi väärin säilytettynä muuttua myrkylliseksi. Jos et halua syödä sieniä saman tien, voit ehkä kuivattaa tai ryöpätä ne. Näin saat niistä höystettä ruokapöytääsi ympäri vuoden. Sienikirjoista löytyy lisää yksityiskohtaisia ohjeita.

Varoituksen sana

Jos et ole koskaan sienestänyt mutta haluaisit kokeilla sitä, sinun täytyy aluksi parantaa sienituntemustasi. Ota selvää, mitä ruoka- ja myrkkysieniä lähiympäristössäsi kasvaa. Opettele tunnistamaan ne. Ehkä haluat kääntyä myös asiantuntijoiden, esimerkiksi sienineuvojien, puoleen. Älä koskaan poimi sientä vain siksi, että se näyttää kauniilta tai tuoksuu hyvältä. Jos et ole aivan varma jostakin sienestä, älä poimi sitä! Yksi ainoa myrkkysieni voi tehdä koko ruokalajista syötäväksi kelpaamatonta, jopa vaarallista. Jos sieniaterian jälkeen tunnet pahoinvointia tai saat päänsäryn, ota heti yhteys lääkäriin.

Päätitpä kokeilla sienestämistä tai et, voit joka tapauksessa ihailla sienten kauneutta. Niitä katsellessasi voit muistaa, että nuo monimutkaiset, tarpeelliset ja yllätykselliset eliöt eivät ilmaantuneet tänne sattumalta. Muiden luonnonihmeiden tavoin ne todistavat, että on olemassa viisas ja rakkaudellinen Luoja (1. Mooseksen kirja 1:11–13; Psalmit 104:24).

[Alaviite]

[Kuva s. 26]

Huhtasieni

[Kuva s. 26]

Siitake

[Kuva s. 26]

Portobello

[Kuva s. 26]

Herkkusieni