”Tavataan kaivolla”
”Tavataan kaivolla”
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA MOLDOVASTA
MORSIAN katsoo jännittyneenä, kun vettä nostetaan kaivosta ja kaadetaan tielle. Hän nauraa iloisesti, kun sulhanen kaappaa hänet syliinsä ja vie hänet kostuneen kohdan yli. Ystävät ja perheenjäsenet kokoontuvat seuraamaan tätä vastanaineiden ikivanhaa rituaalia ja osoittavat heille suosiotaan. Tämä epätavallinen häätapa valaisee sitä, että Moldovassa paikallinen kaivo ei ole pelkkä vedenottopaikka.
Moldova sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, ja sen rajanaapurina on pohjoisessa, idässä ja etelässä Ukraina ja lännessä Romania. Sen pinta-ala on 34000 neliökilometriä.
Moldovassa on lähes 3100 jokea, mutta usein toistuvien kuivien kausien vuoksi ne
eivät pysty tyydyttämään 4,3 miljoonan asukkaan vedentarvetta. Pintavesien lisänä on kaivoista saatava vesi. Kaivot tyydyttävät runsaat 20 prosenttia moldovalaisten vedentarpeesta. On arvioitu, että Moldovalle kuuluvalla Prutjoen laakson alueella on hajallaan 100000–200000 kaivoa.Kaivoja, joiden suojana on koristeellinen kansi tai katos, on Moldovan teiden ja kujien varsilla, minkä vuoksi väsyneen taivaltajan on helppo ammentaa niistä vettä janoonsa. Monissa kylissä kaivo on myös paikka, jolla ystävät tapaavat toisiaan ja pakisevat päivän tapahtumista.
Tapana kunnioittaa vettä
Moldovalaisten arvostus vettä kohtaan näkyy monin tavoin. Esimerkiksi käymälät rakennetaan turvallisen matkan päähän perheen kaivosta. Kaivon puhtautta varjellaan myös siten, että ylimääräistä vettä on kiellettyä kaataa kaivoon takaisin. Jos vettä nostetaan enemmän kuin on tarpeen, ylimääräinen vesi kaadetaan maahan tai kaivon lähellä olevaan säiliöön. On myös hyvien tapojen vastaista sylkeä maahan lähellä kaivoa. Perinteen mukaan kaivon lähellä ei saa edes riidellä!
Kaivot voimistavat moldovalaisten keskuudessa yhteishenkeä. Uuden kaivon kaivaminen on yhdyskunnassa merkkitapaus. Sitä pidetään yhtä tärkeänä kuin uuden talon rakentamista. Tämä kuvastuu sanonnasta ”Se joka ei ole rakentanut taloa, kasvattanut poikaa, kaivanut kaivoa eikä istuttanut puuta, on heittänyt elämänsä hukkaan”. Kun kaivo on valmis, kaikki kaivon tekemiseen osallistuneet yhdyskunnan jäsenet kutsutaan suuriin pitoihin.
Huolenaiheena ympäristö
Vesi tulee useimpiin Moldovan kaivoihin 5–12 metrin syvyydessä olevasta pohjavesikerrostumasta. Toinen kerrostuma on 150–250 metrin syvyydessä. Perinteisistä varotoimista huolimatta suuri osa Moldovan pohjavedestä on teollisuusjätteiden ja maatalouskemikaalien saastuttamaa. Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1996 valmistamassa julkaisussa Republic of Moldova Human Development Report sanotaan, että nitraatit ja tauteja aiheuttavat bakteerit ovat saastuttaneet ”arviolta 60 prosenttia Moldovan kaivoista”. Viime aikoina vedenlaatu on kuitenkin parantunut, koska teollisuustuotanto on pienentynyt ja pohjaveteen valuvien kemikaalien ja polttoaineiden määrä on vähentynyt.
Jos menee käymään Moldovassa, vettä ei tarvitse valuttaa tielle saadakseen aikaan ystävällisen keskustelun. Päivän tapahtumista voi kuulla tyydyttäessään janonsa lasillisella kylmää vettä. Riittää kun vieraanvarainen moldovalainen tarjoutuu tapaamaan kaivolla.
[Tekstiruutu/Kuvat s. 26, 27]
PERINTEINEN KÄSITYÖAMMATTI
Oleg on paikallinen peltiseppä, ja hän on tehnyt kaivojen koristeellisia päällysrakenteita siitä lähtien, kun hän päätti koulunsa. ”Luulenpa, että peltisepäntyöt ovat meillä veressä”, sanoo Oleg. ”Viime vuosisadan alkupuolella isoisäni oppi metallinkäsittelytaidon yhdeltä monista juutalaisista peltisepistä, joita eli suuressa juutalaisyhteisössä hänen kylänsä Lipcanin ulkopuolella. Toisen maailmansodan joukkotuhojen jälkeen jäljelle jäi vain muutama ei-juutalainen seppä. Tuolloin isäni oppi tämän ammatin, ja hän on opettanut taitonsa minulle.”
Työstäessään kaivon päällysrakenteita Oleg käyttää yksinkertaisia työkaluja ja kaavaimia. Hänen käsiään ohjaavat perinteet ja mielikuvitus. Paikalliset asukkaat pitävät hänen taitojaan suuressa arvossa. Oleg sanoo: ”Tavallisesti asiakkaani tinkivät hintaa alaspäin, kun on kyse muiden töistä, mutta kun minä teen heille kaivonkannen, yleensä he maksavat mielellään sen, mitä heiltä pyydän.”
[Kartat s. 26, 27]
(Ks. painettu julkaisu)
UKRAINA
MOLDOVA
ROMANIA
Mustameri