Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Se putosi avaruudesta

Se putosi avaruudesta

Se putosi avaruudesta

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA TANSANIASTA

OLETKO joskus nähnyt tähtitaivaalla valojuovan? Ehkä sanoit sitä tähdenlennoksi. Todellisuudessa kyse on meteorista.

Suurin osa ilmakehään tulevista kappaleista palaa kokonaan ennen kuin ne ehtivät maan pinnalle. Jotkin kivi- tai metallimöykyt selviytyvät kuitenkin kovasta kuumuudesta ja putoavat maan kamaralle. Näitä kiviä sanotaan meteoriiteiksi. Yleensä ne ovat pienikokoisia, mutta joskus ne painavat useita tonneja. Namibiassa Afrikassa on meteoriitti, joka painaa arviolta 54 tonnia.

Tansaniassa taas voi käydä katsomassa Mbozin meteoriittia, joka on lajissaan kahdeksanneksi suurin koko maailmassa. Se sijaitsee Marengin kukkulalla Mbozin alueella Etelä-Tansaniassa lähellä Malawin ja Sambian rajaa. Tämä kolme metriä pitkä ja metrin leveä kivi painaa noin 16 tonnia. 90 prosenttia siitä on rautaa, noin 9 prosenttia on nikkeliä, ja lisäksi siinä on pieniä määriä kobolttia, kuparia, rikkiä ja fosforia.

Kukaan ei tiedä, milloin tämä meteoriitti on pudonnut, mutta siitä on varmasti pitkä aika, sillä tapahtumasta ei ole kansantarinoita. Johannesburgilainen maanmittari W. H. Nott kertoi löytäneensä sen lokakuussa 1930. Sen jälkeen kiven ympärille on kaivettu oja, niin että se näyttää siltä kuin se olisi nostettu kivijalustalle. Se on edelleen alkuperäisellä paikallaan.

Jotkut ovat yrittäneet hakata tai sahata meteoriitin pinnasta itselleen matkamuiston, mutta tehtävä on osoittautunut varsin hankalaksi. Kun Geologisen yhdistyksen tri D. R. Grantham sahasi siitä joulukuussa 1930 metallisahalla kymmenen senttimetrin näytepalan, urakkaan meni kymmenen tuntia! Näyte on nykyään esillä British Museumin meteoriittikokoelmassa Lontoossa.

Mbozin meteoriitin lähelle on rakennettu turisteja varten pieni vastaanottomaja, jossa on penkkejä ja pöytä. Vartija, joka asuu savimajassa noin 50 metrin päässä, pyytää meitä kohteliaasti kirjoittamaan nimemme vieraskirjaan. Panemme merkille, että tänne ovat löytäneet tiensä tuhannet ihmiset joka puolelta maailmaa. Selailemme pientä kirjasta, jossa kerrotaan meteoriitista, ja otamme valokuvia.

Jotkut lapset kapuavat meteoriitin päälle ja kuvittelevat lentävänsä avaruusaluksella. Samalla kun syömme lähistöllä eväitä ja nautimme rauhallisesta ympäristöstä, hämmästelemme tuota erikoista kiveä, joka lensi avaruudesta pitkän matkan aina Mboziin saakka.

[Kuva s. 15]

Meteoriitissa näkyy sahauksen jälkiä