Kun läheisellä on mielenterveysongelmia
Kun läheisellä on mielenterveysongelmia
PÄIVÄ alkoi Johnsoneilla * aivan normaaliin tapaan. Nelihenkinen perhe oli noussut jalkeille ja valmistautui päivän toimiin. Gail käski 14-vuotiasta poikaansa Mattia pitämään kiirettä, ettei tämä myöhästyisi koulubussista. Sen jälkeen tapahtui jotain täysin odottamatonta. Ennen kuin puoli tuntia oli kulunut, Matt oli ruiskuttanut maalia makuuhuoneen seinään, yrittänyt sytyttää autotallin tuleen ja koettanut hirttäytyä ullakolle.
Gail ja hänen miehensä Frank seurasivat ambulanssia, joka vei Mattin pois, ja yrittivät epätoivoisesti tajuta, mitä oikein oli tapahtunut. Valitettavasti tämä oli kuitenkin vasta alkua. Matt sai vielä monia psykoottisia kohtauksia, kun hän vajosi mielisairauden syövereihin. Ahdistavaa aikaa kesti viisi vuotta, joihin mahtui useita itsemurhayrityksiä, kaksi pidätystä, hoitojaksoja seitsemässä psykiatrisessa sairaalassa sekä lukemattomia tapaamisia mielenterveyden ammattilaisten kanssa. Hämmentyneet ystävät ja sukulaiset eivät useinkaan tienneet, mitä sanoa tai tehdä.
Arviolta joka neljäs ihminen maailmassa kärsii mielenterveyshäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Tämän hätkähdyttävän tilastotiedon perusteella on varsin todennäköistä, että vanhemmallasi, lapsellasi, sisaruksellasi tai ystävälläsi on jokin sellaiseksi luokiteltava sairaus. Mitä voit tehdä, jos läheiselläsi on mielenterveysongelmia?
● Tunnista oireet. Mielenterveyshäiriötä ei välttämättä osata heti diagnosoida. Ystävät ja perhe saattavat lukea oireet hormonaalisten muutosten, fyysisten vaivojen, persoonallisuuden tai vaikeiden olosuhteiden tiliin. Mattin äiti oli huomannut pojassaan huolestuttavia merkkejä jo aiemmin, mutta vanhemmat ajattelivat hänen oikullisuutensa kuuluvan murrosikään ja menevän pian ohi. Merkittävät muutokset nukkumistottumuksissa, syömisessä tai käytöksessä saattavat kuitenkin viitata vakavampaan syyhyn. Ammattilaisen tekemän tutkimuksen perusteella sairauteen voidaan löytää tehokas hoito, ja läheisen elämän laatu voi kohentua.
● Hanki tietoa. Mielenterveysongelmista kärsivillä ihmisillä ei yleensä ole voimia hankkia tietoa sairaudestaan. Siksi ajantasaisista, luotettavista lähteistä koottu tieto voi auttaa sinua ymmärtämään, mitä läheisesi joutuu kokemaan. Silloin voi myös olla helpompi puhua asiasta toisten kanssa avoimesti ja tosiasioiden pohjalta. Esimerkiksi Gail antoi Mattin isovanhemmille pojan sairautta käsitteleviä lehtisiä, niin että he tajusivat paremmin, mistä on kysymys, eivätkä tunteneet itseään ulkopuolisiksi.
● Etsi hoitoa. Vaikka jotkin mielenterveyshäiriöt ovat pitkäaikaisia, potilaat voivat usein sopivalla hoidolla viettää vakaata, tuotteliasta elämää. Valitettavasti monet kärsivät vuosia ennen kuin saavat apua. Aivan kuten vakava sydänsairaus vaatii sydänspesialistin hoitoa, mielenterveyshäiriöistä kärsivien täytyy etsiä apua niiltä, jotka osaavat hoitaa niitä. Esimerkiksi psykiatrit voivat määrätä lääkkeitä, jotka säännöllisesti otettuina voivat tasata mielialan vaihtelua, lievittää ahdistusta ja korjata vääristyneitä ajattelutapoja. *
● Kannusta sairasta etsimään apua. Mielenterveysongelmista kärsivät eivät välttämättä tajua tarvitsevansa apua. Voisit ehdottaa sairastuneelle, että hän käy tapaamassa jotain tiettyä lääkäriä, lukee joitakin ongelmaa käsitteleviä hyödyllisiä artikkeleja tai keskustelee jonkun sellaisen kanssa, joka on saanut samanlaisen sairauden hallintaan. Sairas läheinen ei ehkä kuitenkaan kuuntele neuvoasi. Älä epäröi puuttua asiaan, jos joku vastuullasi oleva on vaarassa vahingoittaa itseään tai muita.
● Vältä syyllistämistä. Tiedemiehet eivät ole vielä päässeet selville perimän, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden monimutkaisista vuorovaikutussuhteista, jotka ovat poikkeavan aivotoiminnan taustalla. Mielenterveyshäiriöön voivat vaikuttaa monet tekijät yhdessä, kuten aivovamma, päihteiden käyttö, stressaava ympäristö, biokemiallinen epätasapaino ja perinnöllinen alttius. On turha syyttää ihmisiä siitä, että he olisivat jollain lailla itse vaikuttaneet sairauden puhkeamiseen. Parempi on suunnata energia tukemiseen ja rohkaisemiseen.
● Pidä odotukset realistisina. Jos sairaalta odotetaan enemmän kuin mihin hän pystyy, hän voi lannistua. Toisaalta rajoitusten korostaminen saattaa voimistaa avuttomuuden tunnetta. Pidä siis odotukset realistisina. Huonoa käytöstä ei tietenkään pidä suvaita. Mielenterveyspotilas voi ottaa oppia tekojensa seurauksista kuten kaikki muutkin. Jos hän on väkivaltainen, voi olla tarpeen turvautua virkavaltaan tai asettaa hänelle rajoituksia hänen oman turvallisuutensa tai toisten turvallisuuden takia.
● Pidä yhteyttä. Yhteydenpito on erittäin tärkeää, vaikka välillä voi tuntua siltä, että sanasi ymmärretään väärin. Mielenterveyspotilas voi reagoida arvaamattomalla tavalla, ja hänen tunteensa saattavat näyttää tilanteeseen sopimattomilta. Arvostelu kuitenkin vain herättää syyllisyyden tunteita tuossa jo valmiiksi masentuneessa ihmisessä. Kun sanat eivät riitä, istu hiljaa ja kuuntele. Hyväksy sairaan tunteet ja ajatukset tuomitsematta. Yritä pysyä rauhallisena. Sinulle ja läheisellesi on hyväksi se, että osoitat yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti välittäväsi hänestä. Tämän koki Matt. Jälkikäteen hän oli kiitollinen niille, jotka, kuten hän sanoi, ”auttoivat minua silloin kun en halunnut apua”.
● Huomioi muiden perheenjäsenten tarpeet. Kun perhe joutuu keskittymään yhden jäsenen kriisiin, muut voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Mattin sisar Amy tunsi jonkin aikaa elävänsä veljen sairauden varjossa. Hän yritti pitää mahdollisimman matalaa profiilia, jottei häneen olisi tarvinnut kiinnittää huomiota. Hänen vanhempansa kuitenkin toivoivat hänen saavan aikaan enemmän ikään kuin veljen puutteiden hyvitykseksi. Jotkut laiminlyödyt sisarukset koettavat saada huomiota aiheuttamalla ongelmia. Kriisissä olevat perheet tarvitsevat apua näiden erilaisten tarpeiden tyydyttämisessä. Esimerkiksi kun Johnsonien voimat menivät Mattin ongelmien selvittämiseen, paikallisen Jehovan todistajien seurakunnan ystävät auttoivat Amya huomioimalla häntä tavallista enemmän.
● Omaksukaa mielenterveyttä edistävät hyvät tavat. Henkistä hyvinvointia voi parantaa kiinnittämällä huomiota ruokavalioon, liikuntaan, nukkumiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Sairaiden on yleensä helpompi tehdä yksinkertaisia asioita muutaman ystävän seurassa. Alkoholi voi pahentaa oireita ja vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Johnsonit pyrkivät nykyään määrätietoisesti edistämään henkistä hyvinvointiaan tavoilla, joista on hyötyä koko perheelle mutta erityisesti Mattille.
● Pidä huolta itsestäsi. Mielenterveyspotilaasta huolehtiminen on stressaavaa työtä, joka voi uhata hoitajan omaa hyvinvointia. Siksi on olennaisen tärkeää, että kiinnität huomiota fyysisiin, tunneperäisiin ja hengellisiin tarpeisiisi. Johnsonit ovat Jehovan todistajia. Gailia on perheen kriisissä auttanut suuresti hänen uskonsa. ”Kristilliset kokoukset helpottivat stressiä”, hän sanoo. ”Niissä työnsin päivittäiset huolet taka-alalle ja keskityin suurempiin kysymyksiin ja lopulliseen toivoon. Rukoilin lukemattomia kertoja epätoivoisesti helpotusta, ja poikkeuksetta tapahtui jokin muutos, joka lievitti tuskaa. Jehova Jumalan avulla sain olosuhteisiimme nähden poikkeuksellisen mielenrauhan.”
Matt on nykyään nuori aikuinen, joka suhtautuu elämään toisella tavalla kuin ennen. ”Tunnen olevani parempi ihminen sen ansiosta, mitä kävin läpi”, hän kuvailee. Hänen sisarensa Amy uskoo kokemuksen kasvattaneen häntäkin. ”En ole yhtä kriittinen toisia kohtaan kuin aiemmin”, hän sanoo. ”Koskaan ei tiedä, millaisissa olosuhteissa ihminen joutuu elämään. Sen tietää vain Jehova Jumala.”
Jos läheiselläsi on mielenterveysongelmia, muista aina, että kuunteleva korva, auttava käsi ja avoin mieli voivat auttaa häntä selviytymään – ja jopa nauttimaan elämästä.
[Alaviitteet]
^ kpl 2 Nimet on muutettu.
^ kpl 7 Lääkkeiden hyödyn ohella pitäisi punnita myös niiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Herätkää!-lehti ei asetu minkään nimenomaisen lääketieteellisen hoitomuodon kannalle. Kristittyjen tulisi varmistautua siitä, että heidän käyttämänsä hoito ei ole ristiriidassa Raamatun periaatteiden kanssa.
[Tekstiruutu s. 21]
Mielenterveyshäiriön merkkejä
Jos läheiselläsi on seuraavia oireita, hän saattaa tarvita ammattiapua:
• Pitkään jatkunut alakuloisuus tai ärtyneisyys
• Sosiaalinen eristäytyminen
• Mieliala vaihtelee laidasta laitaan
• Voimakas vihamielisyys
• Väkivaltaisuus
• Päihteiden käyttö
• Voimakkaita pelkoja, huolia tai ahdistusta
• Epänormaali lihomisen pelko
• Merkittäviä muutoksia syömis- tai nukkumistottumuksissa
• Jatkuvat painajaiset
• Sekava ajattelu
• Harhaluuloja tai aistiharhoja
• Kuolemaan tai itsemurhaan liittyviä ajatuksia
• Kyvyttömyys selviytyä ongelmista ja päivittäisistä toimista
• Selvien ongelmien kieltäminen
• Lukuisia selittämättömiä fyysisiä vaivoja
[Kuva s. 22]
Kun sanat eivät riitä, istu hiljaa ja kuuntele sairasta