Erään perheen usko vastoinkäymisten keskellä

INDIA on Wisconsinissa Yhdysvalloissa asuva suloinen yhdeksänvuotias tyttö, joka tietää, millaista on sairastaa. Hänelle on tehty jo kolme suurta leikkausta ja lukemattomia pienempiä toimenpiteitä. Lori-äiti kertoo: ”Indian elämä täyttyi kuuden vuoden ajan ensiapuasemista, sairaalapäivistä ja lääkärissäkäynneistä.”

Kaikki alkoi, kun India oli puolitoistavuotias. Hänellä ilmeni epätavallisia oireita, kuten jatkuvaa ripulia, korkeaa kuumetta, vatsan turvotusta ja epänormaalia laihtumista. Hänellä oli myös vatsakipuja. Kahden vuoden ajan pikku India heräsi joka yö monta kertaa kipuihin, jotka saivat hänet itkemään, vaikeroimaan ja jopa huutamaan tuskasta.

Lääkärit yrittivät saada selville, mikä tytössä oli vikana, mutta hirveät kärsimykset vain jatkuivat. ”Lapsemme oli riutumassa hengiltä”, Lori kertoo. Isä Mark jatkaa: ”Jouduimme toista vuotta katsomaan, miten pikku tyttömme kuihtui kuihtumistaan, tietämättä, miten häntä voisi auttaa. Muistan, miten täydellisen avuttomaksi tunsin itseni eräänä iltana, kun puhuimme Lorin kanssa Indian hautajaisista, jotka silloin näyttivät väistämättä olevan edessä.”

Lopulta Indian sairaus määritettiin haavaiseksi koliitiksi eli paksusuolen limakalvon tulehdukseksi. Sen lisäksi hänellä oli sklerosoiva kolangiitti eli sappiteitä ahtauttava sappitietulehdus. Kumpaakin sairautta osataan hoitaa. Edessä oli kuitenkin leikkaus, ja paksusuolitulehdus vaati lääkitystä. Molemmat taudit vaativat toipilasaikana jatkuvaa valvontaa ja hoitoa.

Indian sairastumisesta on nyt kulunut yli seitsemän vuotta. Tunnollisten lääkärien ansiosta hän on toipumassa hyvää vauhtia. Mark ja Lori ovat Jehovan todistajia, ja he ovat sitä mieltä, että heitä on auttanut kestämään usko Jumalan  sanaan, erityisesti siihen, mitä se sanoo sairauksista, kuolemasta ja tulevan ylösnousemuksen toivosta. Tämä on vahvistanut myös Indiaa. ”India on aina puhunut avoimesti Raamatun ylösnousemustoivosta”, sanoo Lori. ”Se on hänelle hyvin todellinen asia.”

Kerran India tapasi sairaalan leikkihuoneessa pikkutytön, jonka sisar sairasti leukemiaa. Lori kertoo, mitä tapahtui: ”Tyttö sanoi Indialle pelkäävänsä, että sisko kuolisi. India selitti hänelle, mitä kuolema on Raamatun mukaan, ja sanoi, ettei hän itse pelännyt kuolemaa. Seuraavana päivänä tytön äiti tuli luokseni, ja hänellä oli paljon kysyttävää. Hän oli ihmeissään siitä, että India pystyi puhumaan sellaisista asioista niin vapaasti ja pelottomasti.”

Mark ja Lori ovat saaneet valtavasti rohkaisua toisten uskovien rukouksista. Mark sanoo: ”Kun aiemmin sanoin ihmisille, että rukoilisin heidän puolestaan, tai kun rukoilin heidän kanssaan, toivoin aina, että voisin tehdä enemmän. Nyt tajuan, miten merkityksellisiä sellaiset rukoukset ovat. Rukousten esittäminen oli tärkein yksittäinen asia, mitä meidän hyväksemme saattoi tehdä tuona vaikeana aikana. Miten rakkaudellinen veljesseura meillä onkaan!”

Mark katsoo, että Indian sairaus auttoi heitä myös tarkistamaan asioiden tärkeysjärjestystä. ”Asenteemme aineelliseen on selvästi muuttunut”, hän sanoo. ”Aineellinen tuntuu täysin arvottomalta, kun lapsi on sairas! Arvokasta elämässä ovat suhteemme Jehova Jumalaan ja rakkaudellinen veljesseuramme.”

Mark, Lori, India ja hänen sisaruksensa odottavat profeetta Jesajan ennustamaa aikaa, jolloin kukaan ”ei sano: ’Minä olen sairas.’” (Jesaja 33:24; Ilmestys 21:4.)

[Kuva s. 22]

India Erickson

[Kuva s. 23]

San Diegon lastensairaalassa

[Kuva s. 23]

India perheensä kanssa