Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tavoitteena turvallisemmat lentomatkat

Tavoitteena turvallisemmat lentomatkat

Tavoitteena turvallisemmat lentomatkat

VAIN muutama viikko ennen syyskuun 11. päivää Alex tunsi melkein jo saaneensa hallintaan lentopelkonsa. Kun matkustajakone nousi Ateenan kentältä ja aloitti matkan kohti Bostonia, tämä 42-vuotias PR-päällikkö tunsi lievän paniikkikohtauksen lähestyvän: sydän alkoi tykyttää ja kämmenet ja otsa hikosivat.

Hän kuitenkin tiesi, mitä tehdä. Terapeutti, joka oli yrittänyt auttaa häntä voittamaan lentopelon, oli neuvonut häntä hengittämään syvään, loihtimaan silmien eteen kauniin maiseman sekä puristamaan käsinojia ja hellittämään niistä neljä kertaa minuutissa. Kun pyörteet ja pelottavat äänet olivat saamassa hänet pakokauhun valtaan, hän kuvitteli olevansa tyynen järven rannalla. ”Omasta mielestäni olin selvästi edistynyt”, hän sanoi.

Miljoonat lentomatkustajat ovat pelänneet lentämistä. Monet ovat viime vuosina hakeneet apua lentopelkoisille tarkoitetuilta kursseilta, joille heitä ovat ohjanneet perhe, työnantaja tai lentoyhtiö, kukin omista syistään. Suurimmalle osalle kurssi on ollut pelastus; monet kurssien järjestäjät kehuvat, että jopa 90 prosenttia osallistujista saa lentopelon hallintaansa.

Mutta syyskuun 11. päivä muutti kaiken. Alex jäi heti pois kurssilta. Työnantajansa pettymykseksi hän myös luopui suunnitelmasta lentää uudeksi asiakkaaksi kaavaillun tärkeän henkilön tapaamiseen. ”Lentopelkoni ja terrori-iskut olivat yhdessä enemmän kuin pystyin käsittelemään”, sanoi Alex. ”Terapia ei valmistanut minua niihin.”

Turvallisuus suurennuslasin alla

Hermostuneet lentomatkustajat huomauttavat myös, että syyskuun 11. päivän kaappaajilta kysyttiin samat rutiinikysymykset kuin muiltakin koneeseen astuvilta matkustajilta, kuten ”onko joku teille tuntematon henkilö pyytänyt teitä kuljettamaan jotain tällä lennolla?” ja ”onko jokin matkatavaroistanne ollut ilman valvontaanne sen jälkeen kun pakkasitte ne?” Kaappaajat vastasivat kysymyksiin epäilemättä juuri niin kuin useimmat muutkin: ”Ei ole.” Heidän pääsynsä koneeseen kertoo joidenkin turvallisuusasiantuntijoidenkin mielestä lentoturvallisuuden hataruudesta. ”Sitä ei saanut kukaan eikä mikään muuttumaan”, sanoi erään lentoturvallisuusliiton (Aviation Safety Alliance) entinen johtaja Jim McKenna. ”Neljän koneen kaappaus ja tuhoutuminen sekä tuhansien ihmishenkien menetys saattavat riittää muutoksen läpi viemiseen.”

Yksi noiden turmien seurauksista on se, että sekä lentoasemien että koneiden turvallisuus on joutunut suurennuslasin alle. Yhdysvaltain liikenneministeriön ylitarkastaja Kenneth M. Mead sanoi ollessaan kongressin alaisen valiokunnan kuultavana: ”Entisistä ja uusista turvamääräyksistä huolimatta turvatoimissa tehdään edelleen hälyttäviä virheitä ja niissä on – – aukkoja, jotka täytyy sulkea.” Mitä asian hyväksi tehdään?

Mahdollisten uhkien seulontaa

Kun erään suuren amerikkalaisen lentoyhtiön palveluksessa olevalta ylemmältä turvallisuusvirkailijalta kysytään, pelkääkö hän lentämistä, hän vastaa empimättä: ”En pelkää. Luotan CAPSiin.” Hän viittaa tietokoneavusteiseen matkustajien valvontajärjestelmään (Computer Assisted Passenger Screening), johon rekisteröidään jokainen lippu, jonka järjestelmän piirissä olevat lentoyhtiöt myyvät. Järjestelmä ilmoittaa, onko lippu ostettu lentoyhtiön toimipisteestä, matkatoimistosta vai Internetin kautta. Se myös kertoo, lentääkö matkustaja yksin, perheenjäsenten kanssa tai muussa seurassa, tiedetäänkö hänellä olevan rikollisia yhteyksiä ja onko hän aiheuttanut käytöksellään ongelmia lentoyhtiöille tai niiden henkilökunnalle tai omaisuudelle.

Aina kun matkustaja tulee lähtöselvitykseen, hänen tietonsa tarkistetaan ja päivitetään turvakysymyksiin saatuja vastauksia myöten. Tietokannan tarkka sisältö sekä aineiston käsittely- ja arviointimenetelmät ovat alan tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Vastaavia järjestelmiä on käytössä eri puolilla maailmaa, ja joistakin niistä on suora yhteys muihin valtiollisiin ja kansainvälisiin valvontaelimiin kuten Interpoliin. Euroopassa monilla lentoasemilla passintarkastusjärjestelmät voivat rekisteröidä ja jäljittää matkustajan lentomatkat ja siirtymiset maasta toiseen.

Matkustajatietojen tarkistus perustuu siihen oletukseen, että pahaa hautovat ihmiset ovat suurempi turvallisuusuhka kuin käsimatkatavarat, ruumaan menevät laukut ja muut esineet. Siksi lentoasemien turvallisuuden parantamiseksi ollaan myös harkitsemassa ja ottamassa käyttöön erilaisia biometrisiä tunnistuslaitteita sekä älykortteja.

Toinen tärkeä turvatoimi matkustajatietojen tarkistamisen lisäksi on pyrkimys estää vaarallisten esineiden ja aineiden pääsy koneeseen. Läpivalaisulaitteella on rajoituksensa. Kuvamonitorin edessä on vaikea pysyä valppaana pitkään, kun silmien edestä kulkee epäselviä matkatavaroita turruttavana jonona. Samanaikaisesti matkustajien kodinavaimet, pikkurahat ja vyön soljet saavat metallinilmaisimet antamaan jatkuvasti vääriä hälytyksiä.

Tiukempi lainsäädäntö

Valtiot ovat näiden rajoitusten vuoksi tiukentaneet lentoasemien turvallisuutta koskevia säädöksiä. Yhdysvalloissa vaaditaan vuoden 2002 loppuun mennessä, että jokaisen matkatavaran haltija on itse mukana lennolla, kaikki matkustamoon menevät tavarat tutkitaan ja kaikki ruumaan menevät tavarat tarkastetaan räjähteiden varalta. Ohjaamon ovia vahvistetaan ja ne lukitaan. Miehistön jäsenet saavat lisäkoulutusta kriisitilanteita varten. Matkustajakoneisiin on myös sijoitettu aseellisia turvamiehiä.

Syyskuun 11. päivän jälkeisinä viikkoina ja kuukausina matkustajille tehtiin ruumiintarkastuksia ja matkatavarat tutkittiin käsin monilla lentoasemilla ympäri maailman. Joissakin tapauksissa matkustajat ja käsimatkatavarat tarkastettiin toiseen kertaan käsin. Tämäntyyppiset varokeinot ovat tuttuja eurooppalaisille jo 1970-luvulta, jolloin ne olivat laajassa käytössä lukuisten lentokonekaappausten takia. Nyt koneisiin ei saa viedä mitään teräesineitä. Turvatarkastuksesta eteenpäin pääsee vain matkalipulla. Monet ovat tottuneet pitempiin jonoihin lähtöselvityksessä ja aseellisten sotilaiden läsnäoloon asemilla.

Erityishuomiota koneiden huoltoon

Kuvitellaanpa seuraavaa liiankin tuttua tilannetta: suoriuduttuaan useista tarkastuksista matkustaja pääsee vihdoin lähtöportille ja odottaa lentoyhtiön virkailijan kutsua koneeseen. ”Kuulitko?” kysäisee vieressä istuva harmaapukuinen matkustaja. ”Lähtö viivästyy teknisen ongelman vuoksi.” Hän pyörittelee silmiään ja lisää: ”Toivottavasti meitä ei lähetetä matkaan ilman moottoria!”

Useimmat matkustajat eivät tiedäkään, että ilmailuviranomaisilla on tiukat tarkastusjärjestelmät, jotka vaativat paljon työtä. Korjaustarpeita ennakoidaan koneen teknisen lentopäiväkirjan pohjalta. Ilmailuviranomaiset vaativat, että koneet ja niiden moottorit huolletaan tarkan aikataulun mukaisesti – paljon useammin kuin tavallinen auto – vaikkei koneessa olisi koskaan ilmennyt mitään ongelmia.

Erään suuren lentoyhtiön huoltopäällikkö vahvistaa: ”Olen ollut alalla melkein 15 vuotta enkä ole koskaan nähnyt tai tarkkaillut ketään huoltohenkilöstöön kuuluvaa tai puhunut sellaisen kanssa, joka ei olisi suhtautunut turvallisuuteen erittäin vakavasti. Onhan koneissa huoltoväen ystäviä ja sukulaisiakin, joten he eivät ota tyhmiä riskejä.”

Mekaanikkojen ja muun huoltohenkilökunnan harteilla lepää raskas henkilökohtainen vastuu. Eräs heistä kertoo: ”En ikinä unohda iltaa, jolloin menetimme DC-10:n Sioux Cityssä Iowassa. Olin siihen aikaan lentokonemekaanikkona, ja tehtäviini kuului samantyyppisen koneen pyrstöosan tarkastus ja huolto. Meillä oli aluksi hyvin vähän tietoa siitä, mitä alas tulleelle koneelle oikein oli tapahtunut. Muistan, miten äärettömän keskittyneesti tein työtä sinä iltana ja mietin koko ajan, mitä tuolle koneelle oli tapahtunut. Oliko joltain toiselta ehkä jäänyt huomaamatta sellaista, minkä minä voisin havaita nyt ja estää siten uuden murhenäytelmän? Teinkö kaiken täsmälleen niin kuin piti. Vietin pitkän aikaa pyrstössä tutkien ja miettien.”

Mekaanikot saavat jatkuvasti koulutusta kaikilla työhönsä kuuluvilla alueilla rutiinitehtävistä erittäin pitkälle meneviin tarkastuksiin ja vianetsintään. Kursseja päivitetään vuosittain, jotta ne kattaisivat jokaisen kuviteltavissa olevan tilanteen, niin tavanomaisen kuin poikkeuksellisenkin.

Lento-onnettomuuden jälkeen siitä kootut tiedot analysoidaan ja syötetään simulaattoriin. Koelentäjät ja insinöörit lentävät simulaattorilla ja yrittävät löytää teknisiin vikoihin ratkaisuja, jotta huoltohenkilöstö voisi paremmin poistaa samanlaisia ongelmia vastaisuudessa. Tämän perusteella huoltohenkilöstölle annetaan yksityiskohtaiset ohjeet heille järjestettävillä kursseilla. Tällaiset tutkimukset tuovat muutoksia myös koneiden ja niiden osien suunnitteluun, ja näin epäonnistumisista yritetään ottaa oppia ja niitä pyritään vähentämään.

Eräs huoltotyöntekijä tiivistää: ”Meille kaikille sanotaan, että turvallisuus ei ole sattuman kauppaa – se on suunnittelun tulos.”

Jälleen ilmassa

Oltuaan neljä kuukautta omaehtoisessa lentolakossa Alex päätti, että hänen oli aika kohdata fobiansa. Poliisit ja kansalliskaartin sotilaat Loganin kansainvälisellä lentoasemalla Bostonissa eivät tuntuneet haittaavan häntä. Pitkät jonot lähtöselvityksessä ja matkatavaroiden tarkastaminen käsin eivät harmittaneet häntä lainkaan.

Alexille ne olivat rauhoittavia tekijöitä hänen omassa pyrkimyksessään saada lentomatkat tuntumaan turvallisemmilta. Vielä hän hikoilee jonkin verran ja pulssi kiihtyy lievästi. Mutta nostaessaan käsin tarkastetun laukkunsa matkatavarahyllylle hän sanoo: ”Tuntuu jo paljon paremmalta.”

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

Tietoja lentämisestä

Lentopelkoa tuntee arviolta jopa viidesosa matkustajista. He eivät kuitenkaan kaikki pidä itse lentämistä vaarallisena. Usein levottomuus juontaa juurensa muista fobioista, kuten korkean tai ahtaan paikan kammosta.

[Taulukko s. 8]

KOHTALOKKAAN ONNETTOMUUDEN TODENNÄKÖISYYS

Todennäköisyys Todennäköisyys

vuodessa: elinaikana:

Moottoriajoneuvo 1:6212 1:81

Murha 1:15104 1:197

Koneet ja laitteet 1:265000 1:3500

Lento-onnettomuus 1:390000 1:5100

Hukkuminen kylpyammeeseen 1:802000 1:10500

Myrkylliset eläimet tai kasvit 1:4,2 milj. 1:55900

Salama 1:4,3 milj. 1:56000

[Lähdemerkintä]

Lähde: National Safety Council

[Kuva s. 6]

Lentoasemien turvatoimia on lisätty

[Lähdemerkintä]

AP Photo/Joel Page

[Kuva s. 7]

Matkustajatiedot tarkistetaan

[Kuva s. 7]

Koneiden huoltoa on parannettu

[Kuva s. 8]

Lentäjät ovat pitkälle koulutettuja ammattilaisia