Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Newgrange – enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?

Newgrange – enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?

Newgrange – enemmän kysymyksiä kuin vastauksia?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA IRLANNISTA

PAIKKAA kutsutaan varhaisiiriläisessä kirjallisuudessa nimellä Brú na Bóinne, joka merkitsee ’Boynen taloa tai kartanoa’. Nykyään tällä arvoituksellisella alueella, joka sijaitsee Boynejoen mutkassa vajaat 50 kilometriä Dublinista pohjoiseen, kaivetaan esiin maailman vanhimpiin kuuluvia hautoja. Yksi niistä on Newgrange. Kukaan ei tiedä tarkkaan sen ikää, mutta jotkut pitävät sitä vanhempana kuin on suuri Gizan pyramidi Egyptissä. Joka vuosi talvipäivänseisauksen aikaan sinne virtaa turisteja katsomaan hämmästyttävää todistetta muinoin eläneiden ihmisten taidoista.

Miksi rakennettiin?

Tämä salaperäinen monumentti on epäilemättä ollut erittäin tärkeä rakentajilleen. (Ks. tekstiruutua s. 24.) Miksi kaikki tämä vaivannäkö sekä ajan ja resurssien käyttö? Miksi tämä huomattava hauta rakennettiin?

Brú na Bóinne eli Brugh na Boinne ei ilmeisesti ollut tekijöilleen ainoastaan pyhä hautausmaa vaan myös uskonnollisten rituaalimenojen pitopaikka. Alueella kaivauksia tehnyt professori Michael O’Kelly kirjoitti: ”Brú liittyi Hyvään Jumalaan Dagdaan, hänen vaimoonsa Boanniin ja hänen poikaansa Oengusiin, jotka kaikki kuuluivat Tuatha Dé Danaaniin, kansaan jonka uskottiin asuneen Irlannissa ennen gaelien eli kelttiläisten tuloa ja joka sen jälkeen vetäytyi haltijoiden hallussa oleville Irlannin kukkuloille ja linnakkeisiin. – – heitä pidettiin yliluonnollisina olentoina, jotka kykenivät suurempiin tekoihin kuin kuolevaiset.” (Newgrange—Archaeology, Art and Legend.)

Boann oli myyttinen jumalatar, jonka mukaan Boynejoki sai nimensä. Koska joki ympäröi hautakumpua kolmelta suunnalta, rakentajat ovat ehkä uskoneet, että Boann suojelisi paikkaa. Tutkija Martin Brennanin mukaan he ovat myös saattaneet ajatella, että jotkin jumalat asuivat tuolla kummulla. Vanhimmat hautakumpuihin liittyvät tarut viittaavat siihen, että niitä pidettiin ”elävien jumalien asuinsijoina, joissa he olivat saaneet alkunsa ja syntyneet” (The Stars and the Stones).

Newgrange oli kuitenkin enemmän kuin kuolleiden hauta ja jumalten asuinsija. Se on maailman vanhimpia tähtitieteellisiä monumentteja. Pitkä käytävä ja sen päässä oleva hautakammio ovat tarkalleen suorassa linjassa siihen pisteeseen nähden, johon aurinko nousee talvipäivänseisauksen aikaan. Sisäänkäynnin yläpuolella on aukko, josta nousevan auringon säteet tunkeutuvat haudan perimmäiseen syvennykseen saakka.

Newgrangeen kerääntyy vielä nykyäänkin turisteja talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin auringonvalo valaisee sisäkammiota noin 15 minuutin ajan. Brú na Bóinnen turistikeskuksen johtaja Clare Tuffy kertoo: ”Jotkut arvelevat, että kummun sisälle tunkeutuva auringonvalo edusti jonkinlaista maanjumalattaren ja auringonjumalan välistä avioliittoa ja että silloiset ihmiset uskoivat liiton tekevän maan hedelmälliseksi.”

Arvoitukselliset kivipiirrokset

Salaperäisiltä haudanrakentajilta ei tietääksemme jäänyt mitään kirjallisia tietoja. He kuitenkin jättivät jälkeensä allekirjoituksensa huomattavina kivipiirroksina. He kaiversivat kiviin spiraaleja, polvekkeita, suorakulmioita, kolmioita, kaaria, ympyröitä ja muita kuvioita käyttäen luultavasti vain piikiven tai kvartsin palasta ja kivinuijaa. Brennan sanoo heidän Irlannille jättämäänsä perintöä ”maailman hienoimmaksi megaliittisen taiteen kokoelmaksi”.

Joidenkuiden mielestä arvoitukselliset kaiverrukset ovat tulkittavissa ja ne heijastavat tähtitieteen asiantuntemusta. Brennanin käsityksen mukaan ne kuvaavat auringon ja kuun liikkeitä. ”Sekä kumpuja että symboleita todennäköisesti pidettiin – – auringolle ja kuulle pyhitettyinä”, hän sanoo. ”Jo tämän tajuaminen selittää tätä taidetta pitkälti.” Toiset asiantuntijat asettuvat puolestaan edellä lainatun O’Kellyn kannalle, jonka mielestä kaiverruksilla ”on täytynyt olla jokin merkitys niille, jotka näkivät ne, mutta me emme luultavasti koskaan saa tietää sitä. Sen täytyy jäädä osaksi muinaisten jumalten Brúhun eli kartanoon liittyvää salaisuutta.”

”Erittäin älykäs kansa”

Saattaa tuntua siltä, että Newgrangeen liittyy pelkkiä kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Brú na Bóinnen käytävähautojen rakentajia ympäröivät arvoitukset ovatkin edelleen suurelta osin ratkaisematta. Mutta ainakin yksi asia on selvä. Rakentajat eivät olleet mitään villi-ihmisiä. O’Kelly sanoi, että Newgrangen arkkitehtien, taiteilijoiden ja käsityöläisten ”on täytynyt edustaa erittäin korkeatasoista kulttuuria”. Peter Harbison on kirjoittanut, että rakentajat ”eivät suinkaan olleet kansantarujen alkukantaisia, villejä luolamiehiä – – he kuuluivat erittäin älykkääseen kansaan”.

Emme tosiaan tiedä, ketkä rakensivat Newgrangen Brú na Bóinnessa, mutta joka tapauksessa hauta puhuu selvää kieltään muinaisten arkkitehtiensa ja rakentajiensa kekseliäisyydestä ja älykkyydestä, keitä he sitten olivatkin.

[Tekstiruutu/Kuva s. 24]

Rakentajat ja rakennus

Mitä Newgrangen rakentajista tiedetään? ”Hyvin vähän”, sanoi Brú na Bóinnen turistikeskuksen johtaja Clare Tuffy. ”Olemme kuitenkin saaneet selville jotakin. Tiedämme, että he olivat maanviljelijöitä. He olivat myös varakkaita – heidän on täytynyt olla, jotta heillä olisi ollut varaa rakentaa näin mahtava hauta. Eikä heillä ollut metallityökaluja.”

Rakentajat tekivät jopa kymmenen tonnin painoisista valtavista kivipaaseista käytävän, joka on noin 19 metriä pitkä, kaksi metriä korkea ja leveydeltään miehen mentävä. Se johtaa kuusi metriä leveään hautakammioon, jossa on kolme syvennystä. Käytävä ja syvennykset muodostavat pitkän ristin.

Hautakammion katoksi muinaiset nerokkaat rakentajat tekivät suurista kivistä ilman laastia kuusi metriä korkean holvin. Lopuksi he rakensivat haudan päälle valtavan maakummun, jonka halkaisija on noin 80 metriä ja korkeus 12 metriä. Ympärille tehtiin vierinkivistä tukimuuri, joka päällystettiin kvartsikivillä. Kummun reunaan on asetettu 97 valtavaa kehyskiveä, joista kukin painaa kahdesta viiteen tonnia. Jossain vaiheessa vuosisatojen varrella nämä kivet ja haudan sisäänkäynti hautautuivat maan sisään. Vuonna 1699 kiviä etsivä mies löysi sisäänkäynnin sattumalta, ja tämä muinainen käytävähauta tuli jälleen päivänvaloon.

[Kuva]

Newgrangen käytävän sisäänkäynti

[Kartta s. 22]

(Ks. painettu julkaisu)

Newgrange

DUBLIN

[Kuvat s. 23]

Yllä: auringonsäteet valaisevat sisäkammiota noin 15 minuutin ajan joka vuosi talvipäivänseisauksen aikaan

Alla: hautakammio perimmäisestä syvennyksestä katsottuna; huomaa kolmoisspiraali

[Lähdemerkintä]

Kaikki kuvat s. 22, 23, karttaa lukuun ottamatta: Dúchas, The Heritage Service, Ireland

[Kuva s. 24]

Megaliittinen maakumpu ja hauta

[Lähdemerkintä]

Dúchas, The Heritage Service, Ireland