1–3. Millaiseen vaaralliseen tilanteeseen Jeesus joutuu, ja miten hän reagoi?

 SUURI miesjoukko etsii Jeesusta. Miehet ovat aseistautuneet miekoin ja nuijin, ja osa heistä on sotilaita. Synkkä tavoite mielessään he etenevät pitkin Jerusalemin pimentyneitä katuja ja kulkevat Kidroninlaakson poikki Öljymäelle. On täysikuu, mutta silti heillä on käsissään soihdut ja lamput. Valaisevatko he tietä, koska pilvet peittävät kuun, tai arvelevatko he Jeesuksen piileskelevän yön pimeydessä? Yksi asia on kuitenkin varma: jos joku luulee Jeesuksen kyyristelevän jossain peloissaan, hän ei tunne tätä miestä.

² Jeesus tietää, että häntä uhkaa vaara. Silti hän pysyy aloillaan ja odottaa. Väkijoukko lähestyy, ja sitä johtaa Juudas, joka oli aiemmin Jeesuksen luotettu ystävä. Juudas kavaltaa häpeämättömästi entisen mestarinsa paljastamalla hänet teennäisen ystävällisellä tervehdyksellä ja suudelmalla. Jeesus pysyy kaikesta huolimatta tyynenä. Hän astuu joukon eteen ja kysyy: ”Ketä te etsitte?” ”Jeesus Nasaretilaista”, he vastaavat.

³ Useimpien rohkeus pettäisi aseistautuneen väkijoukon edessä. Ehkä miehet odottavatkin, että Jeesukselle kävisi juuri näin. Mutta Jeesus ei pelkää, ei pakene eikä turvaudu hätävalheisiin. Sen sijaan hän sanoo vain: ”Minä se olen.” Hän on niin levollinen ja rohkea, että miehet hämmentyvät. He perääntyvät kompastellen ja kaatuvat maahan. (Johannes 18:1–6; Matteus 26:45–50; Markus 14:41–46.)

4–6. a) Mihin Jumalan Poikaa verrataan ja miksi? b) Millä kolmella tavalla Jeesus osoitti rohkeutta?

⁴ Miten Jeesus kykeni tässä äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa pysymään täysin tyynenä ja rauhallisena? Tämä  johtui siitä, että hän oli rohkea. Harva ominaisuus on johtajassa yhtä ihailtu ja yhtä tärkeä kuin rohkeus, eikä kukaan ole sen osoittamisessa yltänyt Jeesuksen tasolle, saati ylittänyt häntä. Edellisestä luvusta opimme, miten nöyrä Jeesus oli. Häntä kutsuttiinkin sopivasti ”Karitsaksi” (Johannes 1:29). Jeesuksen rohkeus antaa kuitenkin syyn hyvin erilaiseen kielikuvaan. Raamattu sanoo Jumalan Poikaa ”Leijonaksi Juudan heimosta” (Ilmestys 5:5).

⁵ Leijona yhdistetään usein rohkeuteen. Oletko koskaan ollut silmätysten täysikasvuisen urosleijonan kanssa? Jos olet, niin olit todennäköisesti eläintarhassa ja leijona oli turvallisesti omassa aitauksessaan. Tällainen kokemus voi silti olla pelottava. Kun katsoo tämän suurikokoisen ja voimakkaan eläimen silmiin ja se katsoo värähtämättä takaisin, voi olla vaikea kuvitella, että se pakenisi peloissaan yhtään mitään. Raamatussa todetaan leijonasta, että se on ”eläimistä mahtavin” ja että se ”ei väisty kenenkään tieltä” (Sananlaskut 30:30). Juuri tällaista on Kristuksen rohkeus.

⁶ Seuraavaksi tarkastelemme, miten Jeesus osoitti leijonan rohkeutta 1) puolustaessaan totuutta, 2) pitäessään kiinni siitä, mikä on oikein ja oikeudenmukaista, ja 3) kohdatessaan vastustusta. Tulemme havaitsemaan myös, että me kaikki voimme jäljitellä Jeesusta rohkeuden osoittamisessa, olemmepa rohkeita luonnostamme tai emme.

7–9. a) Mitä tapahtui Jeesuksen ollessa 12-vuotias, ja mikä tuossa tilanteessa oli mielestäsi pelottavaa? b) Miten Jeesus osoitti rohkeutta ollessaan tekemisissä opettajien kanssa temppelissä?

⁷ Saatanan, ”valheen isän”, hallitsemassa maailmassa totuuden puolustaminen vaatii usein rohkeutta (Johannes 8:44; 14:30). Jeesus ei odottanut aikuiseksi asti, ennen kuin hän alkoi puolustaa totuutta. Kun hän oli 12-vuotias, hän joutui eroon vanhemmistaan pesah-juhlan jälkeen Jerusalemissa.  Maria ja Joosef etsivät poikaansa kuumeisesti kolme päivää. Viimein he löysivät hänet temppelistä. Mitä hän siellä teki? ”Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä.” (Luukas 2:41–50.) Ajatellaanpa, millainen tuo tilanne oli.

⁸ Historioitsijoiden mukaan joillakin huomattavimmilla uskonnollisilla opettajilla oli tapana jäädä juhlien jälkeen temppeliin ja opettaa jossakin sen avarista pylväskäytävistä. Ihmiset istuivat heidän jalkojensa juuressa kuuntelemassa ja esittämässä kysymyksiä. Nämä opettajat olivat oppineita miehiä. He tunsivat hyvin Mooseksen lain ja ne äärimmäisen monimutkaiset ihmistekoiset lait ja perinteet, joita oli vuosien mittaan kertynyt aina vain lisää. Miltä sinusta olisi tuntunut istua heidän keskellään? Olisiko sinua pelottanut? Se olisi ollut täysin luonnollista. Entä jos olisit ollut vasta 12-vuotias? Monet nuoret ovat arkoja (Jeremia 1:6). Jotkut yrittävät kaikin keinoin olla herättämättä koulussa opettajiensa huomiota. He pelkäävät, että heitä pyydetään sanomaan tai tekemään jotain, että he joutuvat silmätikuksi tai että heidät nolataan.

⁹ Siellä Jeesus kuitenkin istui noiden oppineiden miesten keskellä ja esitti heille pelottomasti tarkkanäköisiä kysymyksiä. Mutta hän ei vain kysellyt. Kertomus jatkuu: ”Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.” (Luukas 2:47.) Raamattu ei kerro, mitä hän tuossa tilanteessa sanoi, mutta voimme olla varmoja, ettei hän toistellut niitä valheita, joita silloiset uskonnolliset opettajat suosivat (1. Pietarin kirje 2:22). Ei, vaan hän puolusti Jumalan sanan totuutta, ja hänen kuulijansa varmasti ihmettelivät, miten 12-vuotias poika pystyi esittämään rohkeasti niin syvällisiä ajatuksia.

10. Miten nuoret kristityt jäljittelevät nykyään Jeesuksen rohkeutta?

¹⁰ Lukemattomat nuoret kristityt seuraavat nykyään Jeesuksen jalanjälkiä. He eivät tosin ole täydellisiä kuten  nuori Jeesus, mutta Jeesuksen tavoin hekään eivät odota aikuisiksi asti, ennen kuin he alkavat puolustaa totuutta. Koulussa ja asuinseudullaan he esittävät ihmisille tahdikkaasti kysymyksiä, kuuntelevat heitä ja kertovat heille kunnioittavasti totuudesta (1. Pietarin kirje 3:15). Tällaiset nuoret ovat auttaneet luokkakavereitaan, opettajiaan ja muita lähimmäisiään tulemaan Kristuksen seuraajiksi. Jehova on varmasti hyvin mielissään heidän rohkeudestaan! Hänen Sanassaan nuoria verrataan kastepisaroihin: he ovat virkistäviä ja miellyttäviä, ja heitä on paljon (Psalmit 110:3).

11, 12. Miten Jeesus puolusti totuutta rohkeasti aikuisena?

¹¹ Aikuisena Jeesus puolusti totuutta rohkeasti kerran toisensa jälkeen. Palveluksensa aluksi hän kohtasi tilanteen, jota moni pitäisi kauhistuttavana. Jeesus – joka ei nyt ollut mahtava ylienkeli vaan lihaa ja verta oleva ihminen – joutui vastatusten Jehovan voimakkaimman ja vaarallisimman vihollisen, Saatanan, kanssa. Jeesus vastusti Saatanaa ja osoitti hänen soveltavan Raamatun kirjoituksia väärin. Jeesus lopetti keskustelun käskemällä rohkeasti: ”Mene pois, Saatana!” (Matteus 4:2–11.)

¹² Näin Jeesus loi mallin, jonka mukaan hän tulisi palveluksessaan toimimaan. Hän puolustaisi rohkeasti Isänsä sanaa, kun sitä yritettäisiin käyttää väärin. Tällainen uskonnollinen epärehellisyys oli silloin varsin yleistä, kuten se on nykyäänkin. Jeesus sanoi aikansa uskonnollisille johtajille: ”Te teette Jumalan sanan mitättömäksi perinteellänne, jonka olette välittäneet eteenpäin.” (Markus 7:13.) Yleensä näitä miehiä pidettiin suuressa arvossa, mutta Jeesus tuomitsi heidät pelottomasti ”tekopyhiksi” ja ”sokeiksi oppaiksi” (Matteus 23:13, 16). a Miten voimme jäljitellä Jeesuksen rohkeutta?

13. Mitä meidän täytyy muistaa jäljitellessämme Jeesusta, mutta mikä suurenmoinen mahdollisuus meillä on?

 ¹³ On tietysti hyvä muistaa, että toisin kuin Jeesuksella meillä ei ole kykyä nähdä ihmisten sydämeen eikä valtaa tuomita. Mutta mekin voimme hänen tavallaan puolustaa totuutta rohkeasti. Me esimerkiksi luomme valoa Saatanan propagandan pimentämään maailmaan paljastamalla uskonnollisia valheita, joita opetetaan usein Jumalasta ja hänen Sanastaan (Matteus 5:14; Ilmestys 12:9, 10). Autamme ihmisiä vapautumaan vääristä opetuksista, jotka herättävät heissä voimakasta pelkoa ja myrkyttävät heidän suhteensa Jumalaan. On suurenmoista nähdä, miten Jeesuksen lupaus ”totuus vapauttaa teidät” täyttyy. (Johannes 8:32.)

14, 15. a) Mikä on yksi tapa, jolla Jeesus näytti, ”mitä oikeus on”? b) Mitkä ennakkoluulot Jeesus jätti omaan arvoonsa, kun hän puhui samarialaisen naisen kanssa?

¹⁴ Raamatussa ennustettiin, että Messias näyttäisi kansoille, ”mitä oikeus on” (Matteus 12:18; Jesaja 42:1). Jeesus tosiaan alkoi toimia näin, kun hän oli maan päällä. Hän oli aina oikeudenmukainen ja puolueeton ollessaan tekemisissä toisten kanssa ja osoitti näin suurta rohkeutta. Hän muun muassa kieltäytyi omaksumasta Raamatun  kirjoitusten vastaisia ennakkoluuloisia ja fanaattisia käsityksiä, jotka olivat hyvin yleisiä silloisessa maailmassa.

¹⁵ Kun Jeesus puhui samarialaisen naisen kanssa Sykarin kaivolla, hänen opetuslapsensa yllättyivät. Miksi? Noihin aikoihin useimmat juutalaiset inhosivat ja halveksivat samarialaisia. Tällä asenteella oli vuosisataiset juuret (Esra 4:4). Lisäksi jotkut rabbit väheksyivät naisia. Heidän sääntöjensä mukaan, jotka saatettiin myöhemmin kirjalliseen muotoon, miesten ei ollut sopivaa keskustella naisten kanssa. Niissä jopa annettiin ymmärtää, etteivät naiset olleet sen arvoisia, että heille opetettaisiin Jumalan lakia. Varsinkin samarialaisia naisia pidettiin epäpuhtaina. Jeesus jätti tällaiset epäoikeudenmukaiset käsitykset omaan arvoonsa ja opetti avoimesti samarialaista naista, joka vieläpä vietti moraalitonta elämää. Hän jopa paljasti tälle olevansa Messias. (Johannes 4:5–27.)

16. Miksi kristityt tarvitsevat rohkeutta ollakseen erilaisia, kun on kyse ennakkoluuloista?

¹⁶ Oletko joskus toisten kanssa keskustellessasi törmännyt ikäviin ennakkoluuloihin? Ennakkoluuloinen ihminen saattaa kertoa toista kansallisuutta tai etnistä ryhmää halventavia vitsejä, puhua väheksyvästi toisen sukupuolen edustajista tai ylenkatsoa erilaisessa taloudellisessa tai yhteiskunnallisessa asemassa olevia. Kristuksen seuraajat eivät jaa tällaisia vihamielisiä näkemyksiä, ja he pyrkivät juurimaan sydämestään kaiken ennakkoluuloisuuden (Apostolien teot 10:34). Meidän jokaisen on kehitettävä rohkeutta ollaksemme tässä suhteessa oikeudenmukaisia.

17. Mihin toimiin Jeesus ryhtyi temppelissä ja miksi?

¹⁷ Rohkeus sai Jeesuksen myös taistelemaan Jumalan kansan puhtauden sekä puhtaan palvonnan puolesta. Hän meni palveluksensa alkupuolella Jerusalemin temppelialueelle ja tyrmistyi nähdessään kauppiaiden ja rahanvaihtajien harjoittavan siellä liiketoimintaa. Täynnä närkästystä  Jeesus heitti nuo ahneet miehet ja heidän kauppatavaransa ulos. (Johannes 2:13–17.) Hän teki samoin palveluksensa loppuvaiheessa (Markus 11:15–18). Hän varmasti hankki tällä tavoin itselleen voimakkaita vihollisia, mutta silti hän ei epäröinyt. Miksi ei? Hän kutsui pienestä pitäen temppeliä Isänsä taloksi – ja myös tarkoitti sitä (Luukas 2:49). Oli väärin saastuttaa siellä harjoitettavaa puhdasta palvontaa, eikä hän voinut mitenkään suvaita sellaista. Hänen palava intonsa antoi hänelle rohkeutta ryhtyä tarvittaviin toimiin.

18. Miten kristityt voivat nykyään toimia rohkeasti seurakunnan puhtauden hyväksi?

¹⁸ Myös Kristuksen seuraajat ovat nykyään hyvin kiinnostuneita Jumalan kansan puhtaudesta sekä puhtaasta palvonnasta. He eivät ummista silmiään, jos he näkevät, että joku toinen kristitty syyllistyy vakavaan väärintekoon. He ottavat asian rohkeasti esiin (1. Korinttilaisille 1:11). He pitävät huolen siitä, että seurakunnan vanhimmat saavat tietää väärinteosta. Vanhimmat voivat auttaa hengellisesti sairaita ja ryhtyä toimiin, jotta Jehovan lampaat säilyttäisivät puhtaan asemansa (Jaakobin kirje 5:14, 15).

19, 20. a) Millaisia yhteiskunnallisia epäkohtia Jeesuksen päivinä oli, ja millaisen paineen alaisena Jeesus oli? b) Miksi Kristuksen seuraajat eivät osallistu politiikkaan eivätkä väkivaltaisuuksiin, ja mikä on yksi palkinto tällaisesta asenteesta?

¹⁹ Miten Jeesus suhtautui yhteiskunnallisiin epäkohtiin? Tuohon aikaan epäkohtia riitti. Hänen kotimaansa oli vieraan vallan alaisuudessa. Roomalaiset ahdistivat juutalaisia sotilaallisella läsnäolollaan, verottivat heitä raskaasti ja puuttuivat jopa heidän uskonnollisiin tapoihinsa. Ei ihme, että monet toivoivat Jeesuksen osallistuvan aikansa politiikkaan (Johannes 6:14, 15). Häneltä kysyttiin jälleen rohkeutta.

²⁰ Jeesus selitti, että hänen valtakuntansa ei ollut osa maailmasta. Hän opetti esimerkillään seuraajiaan pysymään erossa poliittisista kiistoista ja keskittymään sen sijaan  Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen. (Johannes 17:16; 18:36.) Hän antoi mieliinpainuvan oppitunnin puolueettomuudesta, kun väkijoukko tuli pidättämään häntä. Pietari vetäisi silmänräpäyksessä miekkansa esiin ja iski erästä miestä. Meidän on helppo ymmärtää Pietaria. Väkivaltaan turvautuminen on voinut tuntua juuri tuona yönä oikeammalta kuin koskaan, sillä Jumalan viattomaan Poikaan käytiin käsiksi. Tuossa tilanteessa Jeesus kuitenkin asetti normin, jota hänen maanpäällisten seuraajiensa tulee yhä noudattaa: ”Pistä miekkasi takaisin paikalleen, sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, miekkaan tuhoutuvat.” (Matteus 26:51–54.) Tällaisen rauhanomaisen asenteen säilyttäminen vaati Kristuksen seuraajilta rohkeutta silloin, kuten se vaatii nykyäänkin. Kristillisen puolueettomuutensa vuoksi Jumalan kansa tunnetaan siitä, että se ei ole osallistunut nykypäivän lukemattomiin sotiin, kansanmurhiin, mellakoihin eikä muihin väkivaltaisuuksiin. Tällainen erinomainen maine on yksi palkinto heidän rohkeudestaan.

21, 22. a) Millaista apua Jeesus sai ennen elämänsä vaikeinta koettelemusta? b) Miten Jeesus osoittautui rohkeaksi loppuun saakka?

²¹ Jehovan Poika tiesi jo kauan etukäteen, että hän kohtaisi maan päällä ankaraa vastustusta (Jesaja 50:4–7). Hän oli monesti hengenvaarassa, ja lopulta tapahtumat huipentuivat tilanteeseen, jota kuvailtiin luvun alussa. Miten Jeesus säilytti rohkeutensa tällaisissa vaarallisissa tilanteissa? Mietitäänpä asiaa. Mitä Jeesus oli juuri tehnyt, kun väkijoukko tuli pidättämään häntä? Hän oli rukoillut Jehovaa hartaasti. Entä mitä Jehova teki? Raamatussa kerrotaan, että hän kuuli Jeesuksen rukouksen ja lähetti taivaasta enkelin vahvistamaan Poikaansa. (Luukas 22:42, 43; Heprealaisille 5:7.)

²² Pian sen jälkeen, kun Jeesusta oli vahvistettu, hän sanoi  apostoleilleen: ”Nouskaa, lähdetään.” (Matteus 26:46.) Millaisesta rohkeudesta nämä sanat kertovatkaan! Hän sanoi näin, vaikka hän tiesi, mitä oli tulossa: hän pyytäisi väkijoukkoa päästämään hänen ystävänsä menemään, nuo ystävät jättäisivät hänet ja pakenisivat, ja hänen olisi yksin kohdattava elämänsä vaikein koettelemus. Hän kohtasi yksin laittoman ja epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, pilkan, kidutuksen ja tuskallisen kuoleman. Koko tämän koettelemuksen aikana hänen rohkeutensa ei pettänyt.

23. Miksi voidaan sanoa, ettei Jeesus ollut uhkarohkea vaaran ja kuolemanuhan edessä?

²³ Oliko Jeesus uhkarohkea? Ei ollut. Uhkarohkeudella ei ole mitään tekemistä todellisen rohkeuden kanssa. Jeesus itse asiassa opetti seuraajiaan olemaan varovaisia ja poistumaan  paikalta tilanteen käydessä vaaralliseksi, jotta he voisivat jatkaa Jumalan tahdon tekemistä (Matteus 4:12; 10:16). Jeesus kuitenkin tiesi, että tässä tapauksessa hän ei voinut poistua paikalta. Hän tiesi, mikä Jumalan tahto oli. Hän oli päättänyt pysyä nuhteettomana, joten ainoa mahdollisuus oli kohdata edessä oleva koettelemus.

24. Miksi voimme olla varmoja siitä, että voimme säilyttää rohkeutemme kaikissa eteemme tulevissa koetuksissa?

²⁴ Monet Jeesuksen seuraajat ovat jäljitelleet rohkeasti häntä ja pysyneet lujina, kun he ovat kohdanneet pilkkaa, vainoa, pidätyksiä, vankeutta, kidutusta ja jopa kuoleman. Mistä epätäydelliset ihmiset saavat tällaista rohkeutta? Se ei ole lähtöisin vain heistä itsestään. Jeesuksen tavoin hänen seuraajansa saavat apua ylhäältä (Filippiläisille 4:13). Älä siis pelkää sitä, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Pidä kiinni päätöksestäsi pysyä nuhteettomana, niin Jehova antaa sinulle tarvitsemaasi rohkeutta. Voit saada voimaa Jeesuksen esimerkistä. Hän sanoi: ”Olkaa rohkeita! Minä olen voittanut maailman.” (Johannes 16:33.)