Engol Kapas Eis usun Föfförün Lisowu Ra fen Pölü

1 Itä ewe föfförün lisowu ina ewe popun tipis Atam me If ra föri lon ewe mälämälen Ichen?

▪ Pölüwan: Chommong aramas ra lükü pwe ewe föün irä mi pinepin seni Atam me If lon ewe mälämälen Ichen a wewe ngeni ewe föfförün lisowu. Iwe nge, esap ina äitien Paipel.

Ekieki mwo: Kot a fen allükü ngeni Atam pwe esap möngö seni “ewe irän silei öch me ngau,” pwal mwo nge me mwen fförütään If. (Keneses 2:15-18) Pokiten Atam a äkkäläemönülo, weween ei allük esap tongeni weneiti ewe föfförün lisowu. Pwal eü, Kot a ngeni Atam me If eü allük mi ffatöch, a erä: “Oupwe nöünöü o achomongakemi pwe fanüfan epwe masou remi.” (Keneses 1:28) Iwe, Kot a fen allükü ngeni ewe äeüin pean pwüpwülü ar repwe ‘amasoua fönüfan,’ weween ren ar föri ewe föfförün lisowu. Itä ewe Kot mi tong epwe nirelo ren ar älleasochisi an na allük?​—1 Jon 4:8.

Pwal och, atun If a chök äkkäläemönülo “a angei üan ewe irä o mongö. Mürin a ngeni pwülüan we, iwe, a pwal mongö.”​—Keneses 3:6.

Pwal eü, Atam me If rese küna kapwüng lupwen ra föri föfförün lisowu me nöünöü. (Keneses 4:1, 2) A ffat pwe ewe föün irä Atam me If ra ocheei ese weneiti ewe föfförün lisowu nge wesewesen ina föün efoch irä.

2 Itä Paipel a pinei ewe pwapwa mi pop seni föfförün lisowu?

▪ Pölüwan: Ewe äeüin puk lon Paipel a erä pwe Kot a föratä “eman mwän me eman fefin.” Kot a apasa pwe förian kewe ra “fokun öch.” (Keneses 1:27, 31) Mwirin och fansoun, Kot a amwökütü emön sou makken Paipel le makkeei kapasen fön ngeni mwän pwüpwülü, a erä: “Meseikeiti ewe föpwül ka pwülüeni lupwen om alüal . . . Kopwe mwüt ngeni pwe an tong ngonuk [atun möürfengen] epwe fokun apwapwok.” (Än Salomon Fos 5:18, 19) Itä ekkena kapas ra pinei ewe pwapwa mi pop seni föfförün lisowu?

 Ekkena pworaus ra affata pwe Kot ese chök föri pisekin fän mesen mwän me fefin pwe repwe tufichin nöünöü, nge epwe pwal atufichi ekkewe pwüpwülü le pwärfengeni ar tong me memmeef lon eü napanap mi apwapwa. Ena esin föfför a älisi emön mwän me emön fefin mi tongfengen lon minne mi lamot ngeniir lon pekin inis me memmeef.

3 Itä Paipel a tipeeü ngeni än mwän me fefin nomfengen nge esor nöür taropween apwüpwülü mi fiti pwüngün allük?

▪ Pölüwan: A ffat met ewe Paipel a apasa pwe Kot epwe apwüngü chokkewe mi lisowu mwääl. (Ipru 13:4) Ewe kapasen Krik, por·neiʹa, fän iten lisowu mwääl, a wewe ngeni meinisin föfförün lisowu me lükün pwüpwülü. * Ina popun, a mwääl me ren Kot än rüüemön repwe nomfengen inaamwo ika ra ekiekin pwüpwülü mwirin.

Inaamwo ika a wesewesen pöchökkül än emön mwän me fefin tongfengen, nge Kot a chüen kütta seniir ar repwe akkomw apwüpwülü mwen ar repwe pwapwaiti föfförün lisowu. Kot a pwisin ngenikich ewe tufichin tong lupwen a förikichetä. Pun tong ina napanapan we mi lap. Ina minne, a wor popun mi pwüng än Kot isetiw ewe allük pwe ekkewe mi pwüpwülü chök repwe pwapwaiti föfförün lisowu usun met ewe lesen mwirin ei epwe äweweei.

4 Mi mumutä än emön pwülüweni lap seni emön?

▪ Pölüwan: Me loom, Kot a mutatä pwe emön mwän epwe pwülüweni lap seni emön. (Keneses 4:19; 16:1-4; 29:18–30:24) Nge Kot ese akkota pwe aramas repwe pwülüweni lap seni emön. A ngeni Atam emön chök pwülüwan.

Kot a ewisa ngeni Jises Kraist an epwe poputänisefäl An we kokkot me le poputään usun än aramas pwülüweni chök emön. (Jon 8:28) Lupwen ekkoch ra eisini Jises usun pwüpwülü, iei met a apasa: “Seni lepoputän ewe mi föri aramas a föri mwän me fefin. Iwe, Kot a apasa, ‘Iei mine eman aramas epwe likitala saman me inan o pach ngeni pwülüan, iwe, ekewe ruoman repwe wiliti eu chök inis.’”​—Mattu 19:4, 5.

Kot a amwökütü emön me lein nöün Jises kewe chon käeö le makkeei ei: “Eman mwän epwe wor püsin pwülüan, pwal eman fefin  epwe wor püsin pwülüan.” (1 Korint 7:2) Paipel a pwal apasa pwe meinisin mwän mi pwüpwülü mi wor wiser lon ewe mwichefelin Chon Kraist repwe “pwülüeni eman chök fefin.”​—1 Timoti 3:2, 12.

5 Mi mwääl än ekkewe pwüpwülü äeä säfeien eppetin pwopwo?

▪ Pölüwan: Jises ese allükü ngeni nöün kewe chon käeö ar repwe nöünöü are resap nöünöü. Pwal mwo nge nöün kewe chon käeö rese apasa ena. Ewe Paipel ese tichikin apasa pwe a ngaw säfeien eppetin pwopwo.

Ina minne, ekkewe mi pwüpwülü ra tongeni pwisin filatä ika repwe nöünöü are resap. Repwe filatä ika fitemön repwe nöüni me akkotaöchü ineet ra mochen epwe wor nöür. Pwisin wisen me filien ekkewe pwüpwülü ika repwe äeä ekkewe minen eppetin pwopwo, nge resap chök äeä ekkewe mi tongeni nielo ewe mönün semirit. * Esor emön epwe apasa pwe mi mwääl met ra filatä.​—Rom 14:4, 10-13.

6 Mi mwääl angangen niniloon mönükol lon luken inan we?

▪ Pölüwan: Manau a pin me ren Kot. Pwal mwo nge ewe sosoicha a fen emön mi manau me ren Kot. (Kölfel 139:16) Kot epwe apwüngü emön ika a nielo emön mönükol esaamwo uputiw. Ina popun me ren Kot ewe angangen niniloon mönükol lon luken inan, ina eü tipisin nii manau.​—Ekistos 20:13; 21:22, 23.

Ifa usun ika a wor och osukosuk mi weiweitä atun ewe fefin epwele nöünöü nge mi lamot ewe mwän me ewe fefin repwe filatä iö lein ewe in are ewe mönükol epwe manau? Iwe, ena pwüpwülü epwe apwüngalo ika iön epwe manau. *

7 Itä ewe Paipel a mutatä mufesen?

▪ Pölüwan: Ewer, ewe Paipel a mutatä mufesen. Iwe nge, Jises a affata pwe a wor eü chök popun pwüpwülü ra tongeni wes, ren an apasa: “Are emon a poutalo puluan, nge esap ren lisou [lisowu lükün pwüpwülü], o a pwal pulueni emon, iwe, a lisou.”​—Mattu 19:9.

Kot a oput mufesen mi fis fän kirikiringaw me otuputup. Epwe pwisin apwüngü chokkewe mi likitalo pwülüwer äkkäeüin fän iten an epwe pwülüweni pwal emön.​—Malakai 2:13-16; Mark 10:9.

8 Itä Kot a tipeeü ngeni föfförün lisowu lefilen mwän me mwän, fefin me fefin?

 ▪ Pölüwan: A ffat pwe Paipel ese fokkun tipeeü ngeni föfförün lisowu mwääl, kapachelong lisowu lefilen mwän me mwän, fefin me fefin. (Rom 1:26, 27; Kalesia 5:19-21) Inaamwo ika Paipel a affata än Kot oput ena sokkun föfför, nge kich sia pwal silei pwe “Kot a echeni chon fanüfan, pwe a fangela Nöün Aleman, pwe meinisin mi lükü i resap pöütmwälila, pwe repwe eäni manau esemüch.”​—Jon 3:16.

Inaamwo ika Chon Kraist rese pwal tipeeü ngeni ewe föfförün lisowu lefilen mwän me mwän, fefin me fefin nge ra pwäraatä kirekiröch ngeni aramas meinisin. (Mattu 7:12) Kot a mochen ach sipwe “meniniti aramas meinisin.” Ina pwata, Chon Kraist mi enlet resap oput ekkewe aramas mi föri föfförün lisowu lefilen mwän me mwän me fefin me fefin.​—1 Piter 2:17.

9 Itä mi wor ngawen phone sex, “sexting,” are cybersex?

▪ Pölüwan: Phone sex a wewe ngeni fosun lisowu woon phone lon eü napanap ese fich are aüseling ngeni ekkewe pworaus mi amocheniatääi emön woon phone. “Sexting” a wewe ngeni nöünöü cell phone le tiinaalo liosun kapasingaw me pworaus mi amocheniatääi emön. Cybersex a wewe ngeni pworausfengen woon Internet usun met mi amocheniatääi emön.

Ewe Paipel ese pwal fos usun ekkena napanapen lisowu ra kerän pwä. Nge a erä: “Pokiten ämi nöün Kot aramas mi pin, esap pwüng pwe sokopaten föförün lisowu ika mocheisou ika tipemong epwe fen mwo nge fis ika föü lefilemi. Esap pwal fichitikemi pwe oupwe apasa sokun kapas mi ngau, kapas mi lomotongau me kapasen turunufas.” (Efisus 5:3, 4) Ekkena mettoch, choweän phone sex, “sexting,” me cybersex ra älisatä ekiek mi mwääl usun lisowu me apöchökküla aramas le sotuni sokkopaten föfförün lisowu lükün ewe kokkotun pwüpwülü. Ekkena föfför ra apöchökküla än aramas apwapwaai pwisin inisiir lap seni ar repwe nemeni ar mochenia.

10 Met ewe Paipel a apasa usun än emön pwisin urumwotei pisekin fän mesan?

▪ Pölüwan: Ewe Paipel ese tichikin kapas usun än emön pwisin urumwotei pisekin fän mesan pwe epwe amocheniatääi tori an ngaselo. Iwe nge, än Kot Kapas a allük ngeni Chon Kraist: “Oupwe amäloi ekewe mochenian fanüfan mi nom remi: sokopaten föförün lisowu, lüangau, mocheisou.”​—Kolose 3:5.

Än emön pwisin urumwotei pisekin fän mesan a alapaalo an eäni ekiek mi mwääl usun föfförün lisowu me ekieki chök pwisin i. Ewe Paipel a alükülükükich pwe Kot a tongeni fang “ewe manaman mi napanap” ngeni chokkewe mi enletin achocho le ükütiw seni ei föfför.​—2 Korint 4:7, Ewe Kapasen God; Filipai 4:13, TF.

[Ekkewe Pwóróus fan]