Ra Küna ewe Messaia!
Ra Küna ewe Messaia!
“Am aia küna ewe Messaia.”—JON 1:41.
1. Met a amwasangasanga Antru le apasa, “Am aia küna ewe Messaia”?
JON PAPATAIS a nom ren rüüemön nöün kewe chon käeö. Atun Jises a fetaleto, Jon a apasa: “Iei ewe Lamen Kot!” Antru me Jon ra mwittir tapwelo mwirin Jises me nom ren lon ena ränin. Mwirin, Antru a lo ppii pwiin we Saimon Piter, me a fokkun mwasangasang le ereni: “Am aia küna ewe Messaia.” Antru a panalo Piter pwe epwe küna Jises.—Jon 1:35-41.
2. Ifa usun ach käeö ekkewe oesini usun ewe Messaia epwe älisikich?
2 Mwirin och fansoun, Antru, Piter, me pwal ekkewe ekkoch repwe käeöfichi ekkewe Taropwe mi Pin pwe esap wor ar tipemwaramwar le apasa pwe Jises i ewe Messaia mi pwonetiw. Iei sipwele käeö pwal ekkoch oesini lon Paipel mi ännetatä ika iö ewe Messaia. Epwe älisikich le apöchökküla ach lükü Paipel me ewe emön Jiowa a filatä pwe epwe ewe Messaia.
“Nengeni! Om King A Feito”
3. Ikkefa ekkewe oesini ra pwönütä atun Jises a tolong lon Jerusalem?
3 Ewe Messaia epwe tolong lon Jerusalem usun emön king. Än Sekaraia we oesini a apasa: “Oupwe fokun meseik, ämi aramasen Sion. Oupwe akapwas fän pwapwa, ämi aramasen Jerusalem. Nengeni, ämi King a feito remi. A pwüng o pwora, nge a tipetekison o wawa eman aas, eman nienifön aas.” (Sek. 9:9) Emön sou mak a apasa: “A feioch ätewe mi feito fän iten ewe Samol mi Lapalap.” (Kölf. 118:26) Eü pwiin aramas mi watte ra püchör ren pwapwa chapur atun Jises a tolong lon Jerusalem. Esap eselipaen Jises met ra föri. Iwe nge, minne ra föri a unusen apwönüetä ewe oesini. Atun kopwe älleani ena pworaus, anchangei pwe ka nonnom leir lon ena atun me rongorong leüwen ekkena aramas mi fokkun pwapwa.—Älleani Mattu 21:4-9.
4. Ifa usun Kölfel 118:22, 23 a pwönütä?
4 Kot a fokkun aücheani Jises inaamwo ika chommong aramas rese lükü pwe i ewe Messaia. Aramas ra oput me aücheangawa Jises, usun chök met chommong oesini ra erä. Esor ar lükü. (Ais. 53:3; Mark 9:12) Nge ewe Paipel a apasa: “Ewe fau ekewe chon kaü imw ra pöütala a wiliti ewe föün lepwokuku mi fokun aüchea. Iei än ewe Samol mi Lapalap we föför.” (Kölf. 118:22, 23) Lon eü fansoun, Jises a aloni alon ena oesini atun a fos ngeni chokkewe mi oput i. Piter a pwal apasa pwe ena oesini a fosun Jises me ewe mwichefel. A alöllööü ewe mwichefel ngeni eü imw. A wor eföü föün lepwokukkun longolongun eü imw. Pwal ina chök usun, Jises i föün lepwokukkun ewe mwichefelin Chon Kraist. Aramas mi lükülükümmang rese lükü pwe Jises ewe Messaia, nge i “a fil o aüchea me ren Kot.”—1 Pit. 2:4-6; Mark 12:10, 11; Föf. 4:8-11.
Emön Chon Käeö A Afangemä I, me ekkewe Ekkoch Ra Likitalo
5, 6. Met ekkewe oesini ra apasa usun än emön afangemä Jises? Ifa usun ra pwönütä?
5 Emön mi tipin chiechi ngeni ewe Messaia epwe afangemä i. Tafit a oesini: “Chiechiei mi fokun kan ngeniei, üa pwal fokun lükü, ätewe mi mongö rei, a ü ngeniei.” (Kölf. 41:9) Lon ena fansoun, än aramas möngöfengen a esissillatä ar chiechifengen. (Ken. 31:54) Ina popun, än Tafit oesini a wewe ngeni pwe emön chiechien ewe Messaia epwe föri och mettoch mi fokkun ingaw. Epwe afangemä ewe Messaia! Jises a kapas usun emönna lupwen a ereni nöün kewe aposel: “Ngang üsap kapas usumi meinisin. Üa silei chokewe üa filiiretä, nge makken lon ekewe Toropwe mi Pin epwe pwönüetä, ‘Ätewe mi mongö rei a ü ngeniei.’” (Jon 13:18) Jises a kapas usun Jutas Iskariot, emön chiechian me nöün chon käeö. Lupwen a afangemä Jises, än Tafit oesini a pwönütä.
6 Emön epwe afangemä ewe Messaia fän iten 30 moni silifer, liwinin emön slave! Mattu a erä pwe Jutas a afangemä Jises fän iten 30 chök moni silifer ren pwönüetään ewe oesini lon Sekaraia 11:12, 13. Nge Mattu a apasa pwe alon ewe soufos Jeremaia a pwönütä. Pwata a apasa Jeremaia ika ewe oesini a nom lon ewe puken Sekaraia? Lon fansoun Mattu we, neman ewe puken Jeremaia a fen akkomw me lein tettelin ekkewe puken Paipel kapachelong ewe puken Sekaraia. (Apöpö ngeni Luk 24:44.) Jutas ese mööni och mettoch ren ekkena 30 moni silifer. A moneelong ewe moni lon ewe imwenfel, iwe, “a feila o püsin forusi.”–Mt. 26:14-16; 27:3-10.
7. Ifa usun Sekaraia 13:7 a pwönütä?
7 Nöün ewe Messaia kewe chon käeö repwe likitalo i. Sekaraia a makkeei: “Kopwe niela ewe chon mas, pwe ekewe sip repwe toropasfeil.” (Sek. 13:7) Lon Nisan 14 lon ewe ier 33, Jises a ereni nöün kewe chon käeö: “Lepwinei ämi meinisin oupwe sü seniei o likitieila, pun iei usun mine a mak lon ekewe Toropwe mi Pin, ‘Epwe niela ewe chon mas, nge ekewe sip repwe toropasfeil.’” Iwe, ina met a wesewesen fis, pun Mattu a repotei pwe “ekewe chon käiö meinisin ra likitala Jesus o süla.”—Mt. 26:31, 56.
Ekkoch Repwe Etipisi me Awata
8. Ifa usun Aisea 53:8 a pwönütä?
8 Ekkewe sou kapwüng repwe apwüngü ewe Messaia, iwe, a pwüngülo pwe epwe mälo. (Älleani Aisea 53:8.) Lesossorun Nisan 14, unusen ewe mwichen soukapwüng ra mwichfengen. Ra föti Jises me etekinalo ren Pilatus. Iwe, Pilatus a kapas eis ngeni, mwirin, a erä pwe esor tipisin Jises. Nge atun Pilatus a eisini ekkewe aramas ika ra mochen epwe omusaalo Jises, ra kökkö fän leüwommong pwe Jises epwe ninniilo! Ra ereni Pilatus an epwe omusa ngeniir Parapas, emön chon föfföringaw, nge sap Jises. Pokiten Pilatus a mochen apwapwaai ekkewe aramas, a omusa ngeniir Parapas. Mwirin, a ereni nöün kewe chon angang pwe repwe awata Jises me eitiwatä woon efoch irään ninni.—Mark 15:1-15.
9. Ifa usun Kölfel 35:11 a pwönütä?
9 Epwe wor chon tipimwääl ngeni ewe Messaia. Tafit a makkeei: “Chon pwäratä chofana ra ü ngeniei, ra atipisiei won föför üsap silei.” (Kölf. 35:11) A pwönütä ena oesini lupwen “ekewe souasor mi lap me unusen ewe mwichen soupwüng ra kütta och popun mi mwäl ar repwe tip ngeni Jesus won pwe epwe mäla.” (Mt. 26:59) Ewe Paipel a apasa pwe chommong ra chofonatä minne ra tip ngeni, nge ar kewe kapasen tipimwääl ngeni rese tipeeüfengen. (Mark 14:56) Ekkewe chon oput Jises rese äfänni pwe ekkewe chon pwäratä ra kapas chofona, nge ra chök mochen pwe Jises epwe mälo.
10. Ifa usun Aisea 53:7 a pwönütä?
10 Ewe Messaia esap pölüweni chokkewe mi tipimwääl ngeni. Aisea a oesini: “Iwe, a küna riaföü o weires, nge a chök fanafanala. Esap fokun fos, usun eman nienifön sip aramas ra emwenala pwe epwe ninnila, pwal usun eman sip a fanafanala fän mesen chokewe mi fichi ünan.” (Ais. 53:7) Atun “ekewe souasor mi lap me ekewe souakom ra aturu Jesus, i a chök fanafanala.” Pilatus a eisini: “Kosap rongorong ngeni ekei kapasen atutur meinisin ra aturuk won?” Nge Jises ese “fokun pölüeni och me lein ar kewe kapas, sap fen mwo nge eu ar kapasen atutur. Iei mine ewe kepina a fokun weitifengeni.” (Mt. 27:12-14) Jises ese äkkäpii chon oputa.—Rom 12:17-21; 1 Pit. 2:23.
11. Ifa usun Aisea 50:6 me Mika 5:1 ra pwönütä?
11 Aisea a fen oesini pwe repwe awata ewe Messaia. Aisea a makkeei: “Üa mwüt ngeni chokewe mi mochen awataei pwe repwe wichi söküri, üa pwal asele ngeni sapei chokewe mi pösapeei. Üsap aopa won mesei seni chokewe mi turunufaseei o atufaei.” (Ais. 50:6) Mika a oesini: “Repwe pösapei ewe chon nemeni Israel ren efoch wok.” (Mika 5:1) Mark a affata pwe ekkeei oesini ra pwönütä ren Jises. A makkeei: “Ekoch me leir ra popuetä le atufa, ra pwölüela won mesan o öfönü. Iwe, ra üra, ‘Kopwe pwäri ngenikem iö a öfönuk.’ Nge ekewe chon mas ra etekinala o wichi.” Mark a apasa pwe ekkewe sounfiu ra wichi möküran ngeni efoch wok me atufa, fotopwäsuk mwan, me pwomwen fel ngeni. (Mark 14:65; 15:19) Pwüngün pwe ese fokkun wor popun repwe ina usun ngeni Jises.
A Tuppwöl ngeni Kot Tori Mälo
12. Ifa usun Kölfel 22:16 me Aisea 53:12 ra pwönütä?
12 Ewe Messaia epwe mälo woon efoch irään ninni. Tafit a apasa: “Eu mwichen aramasangau a pwelifeiliei, ra rongeeila usun epwi pwiin kolak. Ra posu pei me pechei.” (Kölf. 22:16) Chon älleani Paipel ra silei pwe ena oesini a pwönütä usun chök an a mak lon puken Mark. A mak pwe kulok tiu lesossor ra chufölü pöün me pechen Jises ngeni efoch irään ninni. (Mark 15:25) Pwal eü oesini a erä pwe ewe Messaia epwe fit lein chon tipis le mälo. Aisea a makkeei: “A fangala manauan o mäla, a pwal alealong lein chon pupungau.” (Ais. 53:12) A pwönütä lupwen ekkewe aramas ra eitiwatä “ruoman chon solä fiti Jesus, eman a nom lepelifichin, nge eman lepelimöngun.”—Mt. 27:38.
13. Ifa usun Kölfel 22:7, 8 a pwönütä?
13 Tafit a oesini pwe aramas repwe Kölfel 22:7, 8.) Aramas ra turunufaseei Jises atun a riäfföü woon ewe irään ninni. Mattu a erenikich: “Iwe, ekewe aramas mi pwere seni Jesus ra turunufasei, ra elifechifechi mökürer o apasa, ‘En ewe ka ekiekin ataetiu ewe imwenfel o aüsefälietä lon ükükün ülüngat rän, kopwe püsin amanauok! Are en Nöün Kot, kopwe tötiu seni ewe [irään ninni]!’ Pwal ina chök usun ekewe souasor mi lap, ekewe Sensen Allük me ekewe souakom ra takirin ämängaua Jesus o erä, ‘A amanaua ekoch, nge esap tongeni püsin amanaua! Sap i ewe kingen Israel? Are epwe tötiu seni ewe [irään ninni] iei, iwe, sipwe lükü i. A lükü Kot o püsin aita ngeni pwe i Nöün Kot. Iwe, sipwe pii are Kot a mochen amanaua i lon ei otun!’ ”(Mt. 27:39-43) Jises a riäfföü, nge a chök mosonoson me ese apasa och mettoch mi mwääl. I ach we leenien äppirü mi fokkun mürinnö.
turunufaseei ewe Messaia. (Älleani14, 15. A wor ekkoch oesini usun üfen ewe Messaia me än aramas repwe aünü finikar. Ifa usun ra pwönütä?
14 Ra üttüt woon üfen ewe Messaia. Tafit a makkeei: “Ra üttüt won üfei kewe o ineti lefiler.” (Kölf. 22:18) Ina met a wesewesen fis. Ewe Paipel a apasa pwe mwirin än ekkewe sounfiun Rom eitiwatä Jises woon ewe irään ninni, ra üttüt woon üfan kewe me ineti lefiler.—Mt. 27:35; Älleani Jon 19:23, 24.
15 Repwe aünü ewe Messaia finikar me och mettoch mi kipwin. Ewe oesini a apasa: “Ra uwalong poison lon enei mongö, nge lupwen üa kaka, ra aünüei finikar.” (Kölf. 69:21) Sia silei pwe ei oesini a pwönütä pun Mattu a affata: “Ra aunu ngeni i wain mi efitiar ngeni etin man. Nge lupwen a neni, ese mochen unumi. Nge emon leir a salo, o a cherato och ammat, a chirelong lon finekar. Iwe, a rieta won efoch aset, o a aunu ngeni i.”—Mt. 27:34, 48, TF.
16. Ifa usun a pwönütä Kölfel 22:1?
16 Epwe usun itä nge Kot a likitaalo ewe Messaia. (Älleani Kölfel 22:1.) Mark a erenikich pwe kulok ülüngät, Jises a kökkö fän mwelian mi leüwommong, “Eloi, Eloi, lama sapaktani!” wewen “Ai Kot, ai Kot, pwota ka likitieila?” (Mark 15:34) Atun Jises a apasa pwe Kot a likitalo i, esap itä weween pwe a pöüt seni an lükü seman we. A silei pwe Kot esap tümünü i seni ekkewe chon oputa atun epwele mälo. Iei ewe fansoun Jises epwe tongeni pwäralo pwe epwe chök tuttuppwöl ngeni Kot fansoun meinisin. Ewe oesini lon Kölfel 22:1 a pwönütä lupwen Jises a leüwommong le apasa, “Ai Kot, ai Kot, pwota ka likitieila?”
17. Ifa usun Sekaraia 12:10 me Kölfel 34:20 ra pwönütä?
17 Chon oputa ewe Messaia repwe pwosu i. Resap kupi chüün kewe. Sekaraia a apasa pwe chon Jerusalem repwe nengeni ätewe ra pwosu. (Sek. 12:10) Kölfel 34:20 a apasa pwe Kot a tümünü meinisin chüün ätena pwe esap mwo nge kup efoch leir. Ewe aposel Jon a erä pwe ekkeei oesini ra pwönütä. Jon a makkeei: “Eman ekewe sounfiu a angei wokun siles o posu ngeni lepekin Jesus. Iwe, lon chök ewe otun cha me koluk ra puwu seni.” Jon a pwal makkeei: “Ekei mettoch ra fis pwe epwe pwönüetä mine a mak lon ekewe Toropwe mi Pin: ‘Esap wor efoch chün epwe kup.’ Mi pwal wor eu fos a mak lon ekewe Taropwe mi Pin, ‘Aramas repwe nenengeni ätewe ra posu.’”—Jon 19:33-37.
18. Ifa usun a pwönütä ewe oesini pwe Jises epwe peias lein aramas mi pisekisek?
18 Ewe Messaia epwe peias lon peiasen emön mi pisekisek. (Älleani Aisea 53: 5, 8, 9.) Lekuniolun Nisan 14, “eman mwän mi pisekisek seni Arimatea itan Josef” a tingorei Pilatus pwe epwe angei somään Jises. Josef a mochen peiaseni Jises, iwe, Pilatus a tipeeü ngeni. Mattu a erenikich, “Josef a angei ewe somä, a finiti ngeni echö mangaku mi fö o pwechepwech, o a isenalong lon püsin peiasan mi kärän chök wes me tu lon achau. Mürin a asokopanato eföü fau mi watte o pwölü ngeni mesen ewe peias, iwe, a feila.”—Mt. 27:57-60.
Mwareiti ewe Messaia, Ach King!
19. Ifa usun ewe oesini lon Kölfel 16:10 a pwönütä?
19 Jiowa epwe amanauasefäli ewe Messaia. Tafit a makkeei: “Kosap mwüt ngeni noum we mi pin pwe epwe mwöch lon peias.” (Kölf. 16:10) Lon Nisan 16, ekkoch fefin ra feilo ikewe Jises a peias ie. Anchangei rüköör atun ra küna emön chonläng a mommot lon peiasen Jises we! Ewe chonläng a ereni ekkewe fefin pwe resap rükö. A ereniir: “Esap nom ikei, pwe a manausefälitä. Oupwe katol ewe leni ia ra peiaseni ie.” (Mark 16:6) Mwirin, lon ewe ränin Pentikos lon ewe ier 33, ewe aposel Piter a fos ngeni eü pwiin aramas lon Jerusalem usun än Tafit oesini lon Kölfel 16. Iei alon usun Tafit: “A küna met Kot epwe föri lon ekewe fansoun repwe feito, iei mine a kapas usun manausefälin ewe Kraist lupwen a apasa, ‘Esap likilik lon lenien ekewe mi mäla, inisin esap mach lon peiasan.’” (Föf. 2:29-31) Jiowa ese mutatä inisin nöün we mi ächengicheng an epwe ngawelo. Iwe, Jiowa a föri och mettoch mi fokkun amwarar. A amanauasefäli Jises ngeni manau lon läng!—1 Pit. 3:18.
20. Met ekkewe oesini ra apasa usun än ewe Messaia nemenem?
20 Kot epwe achöwü pwe Jises ina i Nöün we. (Älleani Kölfel 2:7; Mattu 3:17.) Atun Jises a tolong lon Jerusalem, ekkewe pwiin aramas ra mwareiti i me an we Mwu. Ikenäi, sia pwal mwareiti Jises. Sia pwapwa le ereni aramas usun i me an we Mwu. (Mark 11:7-10) Arapakkan chök, Kraist epwele arosalo chon koputan atun epwe fetäl ngeni win pwe epwe “peni let, tipefesir me pwüng.” (Kölf. 2:8, 9; 45:1-6) Ina atun epwe nemeni unusen fönüfan. Meinisin repwe manau fän kinamwe me esap wor ar osupwang. (Kölf. 72:1, 3, 12, 16; Ais. 9:6, 7) Nöün Jiowa we mi ächengicheng, ewe King Jises Kraist, a fen nemenem lon läng. Kich Chon Pwäratä Jiowa sia eäni eü wis mi fokkun aüchea le esilei ngeni aramas ekkeei pworaus mi enlet!
Ifa Usun Kopwe Pölüweni?
• Ifa usun ra pwönütä ekkewe oesini usun än aramas repwe afangemä me likitalo Jises?
• Ifa usun ra pwönütä ekkewe oesini usun än Jises mälo?
• Pwata ka wesewesen lükülük pwe Jises i ewe Messaia?
[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 21]
Ikkefa ekkewe oesini ra pwönütä lupwen Jises a tolong lon Jerusalem usun emön king?
[Sasing lon pekin taropwe 23]
Jises a mälo fän iten ach tipis, nge iei a nemenem lon wisan we wisen King