‘A Ifan me Alolloolun än Kot Tipatchem!’

“A ifan me watten wöün Kot! A ifan me alololun an tipachem me silelap! Iö a tongeni awewei an apwüng? Iö a tongeni weweiti an kewe föför?”​—ROM 11:33.

1. Ifa ewe feiöch mi aüchea seni meinisin me ren Chon Kraist mi fen papatais?

IFA ewe feiöch mi aüchea seni meinisin a fen toruk? Eli kopwe akkomw ekieki och wis ka fen eäni are iteöchum me ren aramas. Iwe nge, fän iten Chon Kraist mi papatais, ewe mettoch mi kon aüchea seni meinisin sipwe tongeni angei, ina än Jiowa Kot mut ngenikich ach sipwe ririöch ngeni. Iwe, sia tongeni “sil me ren Kot.”​—1 Kor. 8:3; Kal. 4:9.

2. Pwata a eü feiöch wachemwuk än emön epwe silei Jiowa me pwal sil me ren?

² Pwata a eü feiöch wachemwuk än emön epwe silei Jiowa me pwal sil me ren? Pun Jiowa i ewe mi Lapalap seni meinisin woon unuselapen läng me fönüfan, pwal i ewe Chon Tümünü chokkewe mi tongei. Ewe soufos Nahum a makkeei: “Ewe Samol mi Lapalap a kirikiröch, a tümwünü nöün aramas lon fansoun riaföü, a silei chokewe mi anomu ar apilükülük won.” (Nah. 1:7; Kölf. 1:6) Pwüngün, ach äpilükülükün küna manau esemuch a longolong woon ach silei ewe Kot mi enlet me Nöün we, Jises Kraist.​—Jon 17:3.

3. Met a kapachelong lon ach silei Kot?

³ Ese chök naf ach sipwe silei Kot ren itan we. Mi lamot sipwe silei i usun Chiechiach,  weweiti met a pwapwaiti me met ese pwapwaiti. Ach manaueni manauach me ren letipan a pwäratä pwe sia sileöchü i. (3 Jon 11) Pwal och, ika sia wesewesen mochen silefichi Jiowa mi lamot sipwe silei met a föri fän itach, ifa usun me ewe popun a föri ena. Ewin ach weweiti met Jiowa a fen akkotalo, ewin lapoloon ach ingeiti ‘alollolun an Kot we tipatchem.’​—Rom 11:33.

Ewe Koten Akkot

4, 5. (a) Lon ewe Paipel, ewe kapas “akot” a weneiti met? (b) Äweweei ifa usun emön a tongeni apwönüetä lon sokkopaten napanap minne a fen akkota.

⁴ Jiowa, ewe chon akkota mettoch me ewe Paipel a fos usun an we “akot seni chök me lomlom.” (Ef. 3:10, 11) Met weween ena itiitin kapas? Lon Paipel ewe kapas “akot” a weneiti minne sia wesewesen mochen achocho ngeni, nge a sokkopat alen an epwe tongeni pwönütä.

⁵ Ren chök äwewe: Emön a akkota an epwe aüetä eü imw. Neman a sokkopat met epwe föri ren ifa usun epwe aüetä ewe imw me met sokkun pisek epwe tongeni äeä woon. Lupwen a aüetä ena imw, eli epwe wor ekkoch minen eppet epwe tori, ren ngawen äsepwäl, me osupwangen ekkoch pisek, nge a lamot epwe pwal filatä ekkoch sokkun pisek pwe epwe äeä. Iwe nge, ese lifilifil napanapen ekkewe siwil epwe föri, a chüen apwönüetä minne a akkotalo, pwe a föri ewe imw.

6. Ifa usun Jiowa a pwäratä an tufichin mwittir siwili alen an epwe unusen apwönüetä minne a fen akkota?

⁶ Jiowa a usun chök ena chon kaü imw a föri watteen siwil ren an epwe pwönütä minne a akkota seni chök me loom loom. A nennengeni met förian kewe ra föri pokiten a pwisin wor ar pwüngün filatä, iwe, a mwittir chök siwili alen an epwe apwönüetä minne a fen akkota. Äwewe chök, nengeni ifa usun Jiowa a apwönüetä minne a akkotalo fän iten ewe Mwirimwir mi pwonetiw. Le poputään, Jiowa a ereni ewe äeüin pean aramas: “Oupwe nöünöü o achomongakemi pwe fanüfan epwe masou remi o nom fän nemeniemi.” (Ken. 1:28) Itä minne a fen akkotalo esap chüen fis pokiten ewe föfförün ü ngeni lon ewe tänipiin Ichen? Aapwi! Jiowa a mwittir siwili alen an epwe apwönüetä minne a fen akkotalo. A oesini usun warotoon ewe ‘mwirimwir’ epwe äwena minne ekkewe chon ü ngeni ra föri.​—Ken. 3:15; Ipru 2:14-17; 1 Jon 3:8.

7. Met sia käeö seni än Jiowa äweweei usun pwisin i lon Ekistos 3:14?

⁷ Än Jiowa tufichin ekkesiwil ika a piitä och siwil atun a apwönüetä minne a fen akkota a tipeeü ngeni napanapan. Lupwen Moses a ereni Jiowa usun ekkewe mettoch epwe eppeti le apwönüetä wisan, Jiowa a alükülükü ren an ereni: “‘Ngang upwe wesewesen wiliti met upwe wiliti.’ Iwe, a pwal apasa, ‘Iei usun mine kopwe ereni ekkewe aramasen Israel, “Upwe wiliti met upwe wiliti a tinieito remi.”’” (Eks. 3:14, NW) Ewer, Jiowa a tongeni wiliti minne chök a lamot epwe wiliti pwe epwe unusen apwönüetä minne a fen akkota! Lon Rom sopwun 11, aposel Paul a äweweöchü ei. A kapas usun efoch irään olif lon kapas äwewe. Ach etittinafichi ei kapas äwewe epwe alapaalo ach aücheani alolloolun än Jiowa tipatchem, ese lifilifil ika sia äpilükülükün manau lon läng are woon fönüfan.

Minne Jiowa a Akkota usun ewe Mwirimwir mi Pwonetiw

8, 9. (a) Ikkefa ekkewe rüanü pworaus repwe älisikich le weweiti ewe kapas äwewe usun ewe irään olif? (b) Menni kapas eis sipwele etittina? Met a pwäratä usun Jiowa?

⁸ Me mwen sipwe weweiti ewe kapas äweweei usun ewe irään olif, sipwe akkomw käeö usun rüänü pworaus mi weneiti minne  Jiowa a fen akkota usun ewe Mwirimwir mi pwonetiw. Äeüin, Jiowa a pwon ngeni Eperiam pwe “chon ekewe mwü won unusen fanüfan repwe feiöch” ren mwirimwirin kewe. (Ken. 22:17, 18) Oruuan, a suuk ngeni ewe mwuun Israel mi feito seni Eperiam ar repwe “eu mwichen souasor.” (Eks. 19:5, 6) Aülüngätin, lupwen lap ngeni ekkewe chon Israel rese etiwa ewe Messaia, Jiowa a pwal föri ewe alen an epwe wor “eu mwichen souasor.” (Mt. 21:43; Rom 9:27-29) Säingonoon, inaamwo ika Jises ewe äkkäeüin mwirimwirin Eperiam, nge a pwal suuk ngeni ekkoch ar repwe wiliti kinikinin ena mwirimwir.​—Kal. 3:16, 29.

⁹ Pwal och, me lükün ekkeei rüänü pworaus, ewe puken Pwarata a affata pwe 144,000 repwe eti Jises le nemenem usun king me souasor lon läng. (Pwar. 14:1-4) Sia kör ngeniir “ainangen Israel.” (Pwar. 7:4-8) Weween pwe ekkewe 144,000 meinisin iir wesewesen chon Israel are chon Jus? Pölüwen ei kapas eis epwe pwäratä napanapen än Jiowa mwittir ekkesiwili mettoch pwe epwe apwönüetä minne a fen akkota. Sipwe ppi ifa usun nöün aposel Paul taropwe ngeni chon Rom epwe älisikich le küna pölüwan.

“Eu Mwichen Souasor”

10. Ifa ewe feiöch a chök suuk ngeni ewe mwuun Israel?

¹⁰ Usun ewe pworaus me mwan, a chök suuk ngeni ewe mwuun Israel ar repwe “eu mwichen souasor me eu mwu mi pin.” (Älleani Rom 9:4, 5.) Nge met epwe fis lupwen ewe Mwirimwir mi pwonetiw a war? Ewe wesewesen mwuun Israel a tongeni aunusaalo ewe ükükün 144,000 chon “Israelin Kot,” iir kewe repwe wiliti ewe oruuen kinikinin mwirimwirin Eperiam?​—Kal. 6:16, TF.

11, 12. (a) Ineet a poputä kefilitään iir kewe repwe choni ewe Mwuun Kot me met lap ngeni ekkewe chon Jus lon na atun ra föri? (b) Met Jiowa a föri pwe “epwe unus” iteiten chokkewe repwe wiliti mwirimwirin Eperiam?

¹¹ Älleani Rom 11:7-10. Pokiten ewe mwuun Israel a tunalo Jises, esap chüen chök iir ra ketiw ar repwe kinikinin ewe oruuen mwirimwirin Eperiam. Iwe nge, lon Pentikos ier 33, lupwen a poputä kefilin ekkewe repwe choni ewe “mwichen souasor” lon läng, mei wor ekkoch chon Jus mi letip wenechar ra etiwa ena etiwetiw. Chochoor, a chök fitu ngeröü usun chök “kükün mwichen aramas” ika sia alöllö ngeni unusen ewe mwuun Jus.​—Rom 11:5.

¹² Iwe nge, met Jiowa epwe föri pwe “epwe unus” iteiten chokkewe repwe wiliti mwirimwirin Eperiam? (Rom 11:12, 25) Nengeni met Paul a erä: ‘Ngang üsap apasa pwe än Kot we pwon esap pwönüetä. Pun  sap [wesewesen] chon Israel meinisin ra nöün Kot aramas. Sap pwal ekewe mwirimwirin Eperiam meinisin ir nöün Kot [kinikinin ewe mwirimwirin Eperiam] . . . Wewen ei, pwe ekewe nau mi upun won Eperiam sap ir meinisin nöün Kot. Nge ekewe nau mi uputiu pokiten än Kot we pwon, ir wesewesen mwirimwirin.’ (Rom 9:6-8) Ina popun ren pwönütään än Jiowa we kokkot usun ewe mwirimwir ese chüen lamot epwe feito seni upun Eperiam.

Ewe Kapas Äwewe usun ewe Irään Olif

13. Met a liosuetä (a) ewe irään olif, (b) waran, (c) popun, me (d) palan kewe?

¹³ Ewe aposel Paul a alöllöi ekkewe ra wiliti kinikinin mwirimwirin Eperiam we ngeni palen ewe irään olif lon kapas äwewe. * (Rom 11:21) Ewe irään olif emön a tümünü a liosuetä pwönüetään än Kot kokkot usun an we pwon ngeni Eperiam. Waren ewe irä a pin me a liosuetä Jiowa, ewe a awora manau ngeni Israel lon kapas äwewe. (Ais. 10:20; Rom 11:16) Popun ewe irä a liosuetä Jises, usun ewe äkkäeüin kinikinin mwirimwirin Eperiam. Palan kewe ra wewe ngeni ewe oruuen kinikinin mwirimwirin Eperiam me a “unus” iteiter.

14, 15. Iö kewe palen ewe irään olif “ra kuputiu” me iö kewe ra kapachelong pwe siwiliir?

¹⁴ Lon ewe kapas äwewe usun ewe irään olif, ekkewe wesewesen chon Jus mi tunalo Jises ra usun chök ekkewe palen ewe irään olif “ra kuputiu.” (Rom 11:17) Ina popun, a pöüt seniir ewe feiöch ar repwe kinikinin mwirimwirin Eperiam. Nge iö a tongeni siwiliir? Me ren ekkewe wesewesen chon Jus mi eingeing pokiten iir upun Eperiam, esor epwe fokkun tongeni siwiliir. Nge Jon ewe chon papatais a fen öüröürer pwe ika ina letipen Jiowa, a tongeni angei ekkewe faü o föri seniir pwe repwe mwirimwirin Eperiam.​—Luk 3:8.

¹⁵ Iwe, met Jiowa a föri pwe epwe apwönüetä än kokkot? Paul a äweweei pwe palen ewe irään olif a pwisin pwükütä ra apachaalong pwe siwilin ekkewe ra kuputiw me woon ewe irään olif emön a tümünü. (Älleani Rom 11:17, 18.) Ina minne, ekkewe Jentail Chon Kraist mi kepit, usun ekkoch lon mwichefelin Rom, ra kapach ngeni ewe irään olif, iwe, ra wiliti kinikinin mwirimwirin Eperiam. Le poputään, rese kapachelong lon än Kot we pwon ngeni Eperiam, ra usun chök palen ewe irään olif mi pwisin pwükütä lein petewel. Nge Jiowa a suuk ngeniir ar repwe wiliti ewe Israelin Kot lon kapas äwewe.​—Rom 2:28, 29.

16. Ifa usun aposel Piter a äweweei fisitään ewe mineföön mwu lon kapas äwewe?

¹⁶ Ewe aposel Piter a äweweei usun ena pworaus: “Ei fau [Jises Kraist] a fokun aüchea fän itemi mi lükü [chon Israel lon kapas äwewe, kapachelong Jentail Chon Kraist]. Nge fän iten chokewe resap lükü: ‘Ewe fau ekewe chon kaü imw ra pöütala, pun resap aücheani, a wiliti ewe fau mi aüchea seni meinisin.’ A pwal mak, ‘Iei ewe fau aramas repwe chepetek won, eu achau mi afisätä än aramas repwe turula won.’ . . . Nge ämi eu ainang mi fil, eu mwichen souasor än ewe king, eu mwün aramas mi pin, nöün Kot kewe aramas, oua fil pwe oupwe arongafeili än Kot kewe föför mi manaman, i ewe mi körikemiwu seni rochopwak, pwe oupwe tolong lon an saram mi amwarar. Me lom ousap nöün Kot aramas, nge ikenai  oua nöün. Me lom ousap angei än Kot ümöümöch, nge ikenai oua angei an ümöümöch.”​—1 Pit. 2:7-10.

17. Pwata usun itä ese ‘pwüng ewe sokun angang’ Jiowa a föri?

¹⁷ Jiowa a föri och mettoch mi ämäirü ngeni chommong. Paul a erä pwe minne a fis “esap iei pwüngün ei sokun angang.” (Rom 11:24) Pwata a ina usun? Iwe, usun itä ese pwüng an epwe apacha palen ewe irä mi määr lein petewel ngeni ewe irä mi määr lon ewe atake emön a tümünü, nge ina met chon atake ra föri lon fansoun Jises. Pwal ina usun chök Jiowa, a föri och mettoch mi fokkun amwarar. Me ren chon Jus, chon Jentail rese tongeni uwaani uwa mi öch. Iwe nge, Jiowa a akkota pwe iir repwe kinikinin “eu mwichen aramas” mi uwaöch. (Mt. 21:43) Seni ewe ier 36, atun Kornilios, ewe äemönün chon Jentail mi wiliti Chon Kraist a kepit, a suuk ngeni ekkewe chon Jentail rese sirkumsais ar repwe kapach ngeni ewe irään olif lon kapas äwewe.​—Fof. 10:44-48. *

18. Met a suuk ngeni ewe wesewesen chon Jus mwirin ewe ier 36?

¹⁸ A itä weween pwe mwirin ewe ier 36, ese chüen suuk ngeni wesewesen chon Jus ar repwe chon mwirimwirin Eperiam? Aapw. Paul a äweweei: “Are ekewe [wesewesen] chon Juta repwe likitala ar lükümang, repwe liwinsefälilong lon lenier me mwan, pun Kot a tongeni aliwinisefäliir. Ämi chon lükün Israel, oua wewe ngeni efoch palen ewe irä olif mi püsin pwükütä lein pötöwöl a kuputiu o kapach ngeni efoch irä olif eman a tümwünü, nge esap iei pwüngün ei sokun angang. Ekewe chon Juta ra usun chök ewe irä olif eman a tümwünü. Iwe, epwe fokun mecheres ngeni Kot an epwe apachasefälielong ekewe palen irä mi kuputiu lon lenier me mwan.”​—Rom 11:23, 24.

“Chon Israel Meinisin Repwe Küna Manau”

19, 20. Met Jiowa a apwönüetä me ren ewe kapas äwewe usun ewe irään olif?

¹⁹ Ewer, a mmen amwarar pwöpwönüetään än Jiowa kokkot fän iten ewe “Israelin Kot.” (Kal. 6:16, TF) Usun met Paul a erä: “Chon Israel meinisin repwe küna manau.” (Rom 11:26) Lon fansoun mi fich me ren Jiowa, “chon Israel meinisin,” weween ekkewe chon Israel lon kapas äwewe mi unus iteiter, repwe wisen king me souasor lon läng. Ese fokkun wor och mettoch epwe atai än Jiowa kokkot!

²⁰ Usun minne a fen oesini, mwirimwirin Eperiam kewe, weween Jises Kraist me ekkewe 144,000 repwe atoto feiöch ngeni “chon ekewe mwü won unusen fanüfan.” (Ken. 22:18) Iwe, meinisin nöün Kot aramas repwe küna feiöch ren ei kokkot. Enlet, ach ekieki pwönüetään minne Jiowa a fen akkota seni chök me loom loom, sia fokkun ingelo ren ‘watteen wöün Kot me alolloolun an tipatchem me silelap.’​—Rom 11:33.

[Ppii ekkewe pworaus fan]

Ka Chechchemeni?

• Met sia käeö seni napanapen än Jiowa apwönüetä minne a fen akkotalo?

• Lon Rom sopwun 11, met a liosuetä . . .

ewe irään olif?

waran?

popun?

palan kewe?

• Pwata ese ‘pwüng ei sokun angang,’ apacha palen ewe irä ngeni pwal efoch irä?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 25]

En mi weweiti ewe kapas äwewe usun ewe irään olif?