Taani Nezerlandde biittan 1948n yelettaas. Kaalliya laytti, nu soo asay Brazilen Saˈo Pawulo giyo katamaa biis. Tana yelidaageeti ubbatoo woosa keetti boosona, qassi nu soo asay kahuwaa mii simmidi darotoo Geeshsha Maxaafaa issippe nabbabees. Nuuni 1959n Brazileppe Amarkkaa biidi Massachusetis giyoosan deˈida.

Nu son deˈiya hosppun asawu koshshiyaabaa kunttanawu aaway minnidi oottees. I issi issibaa yuushshidi bayzziyo oosuwaa, ogiyaa oosuwaanne kumetta alamiyan horoophphiliyan asaynne harabay issisaappe harasaa baanadan oottiya dirijjitiyan oottiis. I he dirijjitiyan oottiyo wode nuuni darotoo manddarana danddayiyo gishshawu so asa ubbay hegaa dosees.

Taani naaˈˈantto xekka timirtte keettan tamaaraydda, ‘Ta gitaa gidiyo wode ay oottanee?’ gaada darotoo qoppays. Ta laggetuppe amaridaageeti yuniversttiyaa baanawu dooridosona; qassi harati wotaaddara gidanawu kuuyidosona. Gidoppe attin, ooyettiyoogaanne olettiyoogaa taani dosenna gishshawu wotaaddara gidanawu koyabeykke. Wotaaddara gidiyoogaappe yuniversttiyaa baanawu kuuyaas. Qassi hegee taani ufayttanaadan oottana gaada qoppido gishshawu hara asaa loytta maaddanawu koyaas.

Taani deˈuwaa doomettaabaa eranawu keehi koyido gishshawu, yuniversttiyan antiropoloji giyo timirttiyaa tamaaranawu koyaas. Nuuni lodda laamiyaabaa tamaarida, qassi hegee tuma giidi nuuni ammananaadan asttamaareti koyidosona. SHin issi issi timirtteti taayyo qoncce gidokkona, qassi naqaashi baynnabaa taani ammananaadan eti koyidosona.

Likke gididabaanne likke gidennabaa xeelliyaagan taani yuniversttiyan loˈˈo maarata tamaarabeykke. Yuniversttiyan loˈˈo markkiyaa demmanawu nuuni aybanne oottana koshshees giidi qoppida. Taani laggetuura maayddanne uyaydda allaxxiyo wodenne jallissiyaabaa goˈettiyo wode ufayttays, shin he ufayssay daro takkenna. ‘Hagee tumu ufayssiya deˈoo?’ gaada qoppaas.

He wode, taani Bostene katamaa baas, baada yan yuniversttiyan mazggabettaas. Timirtte keettay gorddettiyo wode taani oottays, taani Yihoowa Markkatuura koyro gayttidoy, he oosuwaa oottiyo wodiyaana. Tanaara issippe oottiyaagee Daaneela shemppo 4n deˈiya ‘laappun layttaabaa’ yootiya hiraagaa taassi odiis, yaatidi I nuuni wurssetta wodiyan deˈiyoogaa qonccissiis. (Dane. 4:13-17) Taani aara Geeshsha Maxaafaabaa aggennan haasayiyaaba gidikko, qassi tamaariyoobaa ammanikko, ta deˈuwaa laammana koshshiyoogaa taani sohuwaara akeekaas. Yaatiyo gishshawu tanaara oottiyaagaappe baqatanawu taassi danddayettida ubbabaa oottaas.

Tohossa Amarkkan ta dosan oottanaadan maaddiya timirttiyaa yuniversttiyan tamaaraas. Maadoy koshshiyo asatussi loˈˈobaa oottidi maaddiyoogee taani ta deˈuwan ufayttanaadan oottana gaada qoppaas. SHin hegeekka ta deˈuwan ufayssa demissennaagaa guyyeppe akeekaas. Taani hidootaa qanxxaasinne yuniversttiyan tamaariyoogaa aggaas.

Ta aaway oottiyo dirijjitiyan taanikka oottanawu, Uddufune 1970n Nezerlandden Amstterdaame giyo katamaa baas. Afirkkan, Amarkkan, Awurooppaaninne Isiyan deˈiya biittata he oosuwaa gaasuwan darotoo baasinne xomoosaas. Taani xomoosido ubba biittatun gita metooti deˈiyoogaanne ooninne he metota giigissana danddayennaagaa taani sohuwaara akeekaas. Taani ta deˈuwan keehi koshshiya issibaa oottanawu haˈˈikka koyaas. Hegaa gishshawu taani Amarkka biitti guyye simmanawunne Bostene kataman deˈiya kase tamaarido yuniversttiyan zaaretta tamaaranawu kuuyaas.

Deˈuwaa xeelliyaagan taani oychchiyo oyshatussi zaaro demmanaadan yuniversttiyaa timirttee tana maaddennaagaa taani sohuwaara akeekaas. Taani waatanaakko erenna gishshawu, ta profeeseretuppe issuwaa zoriyaa oychchaas. I hagaadan giidi yootido wode taani garamettaas: “Neeni tamaariyoogaa aggennay aybissee? Neeni yuniversttiyan tamaariyoogaa haˈˈi aggana koshshees.” Taani he zoriyaa ufayttada ekkaas. Hegaa gishshawu, yuniversttiyan tamaariyoogaa aggaas; qassi zaarettada mule simmabeykke.

Taani ta deˈuwan haˈˈikka ufayttabeennabadan tawu siyettiyo gishshawu, heeraa wogaa eqettiya, sarotettaanne siiquwaa koyiyaaba milatiya issi citaara gayttaas. Ta laggetuppe amaridaageetinne taani Huuphessa Amarkkaappe Mekisiikon Akapuliiko giyo katamaa biida. Nuuni asaa wogaa eqettiyaanne metoy woy hirggi baynna deˈo deˈiyaaba milatiya asatuura deˈida. SHin taani etaara deˈiyo wode, eti deˈiyo hanotay loˈˈo gidennaagaa woy hegee eti deˈuwan ubbatoo ufayttanaadan oottennaagaa sohuwaara akeekaas. Qassi etappe daroti tumanchcha gidennaagaanne ammanettennaagaa taani eraas.

He wode, taani naatettan oottanawu koyidobaa zaarettada qoppiyoogaa doommaas. Taani abban manddaranawu koyays, shin toggada gidennan, laaggada baanawu koyays. Taani yaatana danddayiyoy wolwoluwaa haariyo wode xallaana. Tooma giyo ta laggee hegaadan oottanawu koyiyo gishshawu, nuuni laaggiiddi issippe alamiyaa yuuyanawu kuuyida. Asi kessido wogi baynna, hombbiya heeran deˈiya loˈˈiya haruuruwaa demmanawu taani koyaas.

Isppeenen Barssaloona katamaa matan deˈiya Areniys de Mar giyoosaa Toominne taani biida. Lilygra giyo 9.4 meetire adussa wolwoluwaa yan nuuni shammida. Nuuni abban metootennan baana mala he guutta wolwoluwaa zaaretti giigissiyoogaa doommida. Nuuni biyoosaa gakkanawu eesotana koshshenna gishshawu, wolwoluwaa motoriya kessidi, uyiyo haattaa kaseegaa bolli gujjidi wottanawu A sohuwaa goˈettida. Wolwoluwaa essiyo sohuwaa shiishshanawu, haattaa shaariyo naaˈˈubaa shammida, hegee 5 meetire aduqqees. Wurssettan, Hindde Abbaa giddon deˈiya Sishelsse giyo haruuruwaa biida. Arggo Afirkka heeraara kanttidi Tohossa Afirkkan Kep of Gud Hop giyoosaa baanawu halchchida. Likke ginan baanaadan nuna maaddana mala nuuni xoolintteta, amarida karttata, maxaafatanne hara miishshata goˈettida. Nuuni biyo likke ginaa erana danddayidoogan taani keehi maalaalettaas.

Xawulaappe giigida nu ceega wolwoloy ano abban baana danddayennaagaa nuuni sohuwaara akeekida. Issi saate giddon 22 litiro gidiya haattay wolwoluwan gelees! Doomettan qonccidaagaadan, beetay denddido wode taani yayyido gishshawu, nuuni attikko taani nena eranawu baaxetana gaada Xoossawu yootiyoogan, daro layttappe simmin koyro woossaas. Beetay woppu giis; qassi taani gelido qaalaa naagaas.

Nuuni abbaa giddon deˈiyo wode taani Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaa doommaas. Mela saˈaappe keehi haakkada Mediteraaniyaa Abbaa giddon ta wolwoluwan uttada dumma dumma qommo moliyaanne haahuwan beettiya saluwaa xeelliyoogee keehi ufayssiyaaba gidiyoogaa qoppa. Qammi qammi, daro xoolintteta beˈiyoogan taani ufayttaas; qassi asawu qoppiya Xoossay deˈiyoogaa kaseegaappe aaruwan ammanaas.

Amarida saaminttaa abban takki simmidi Isppeenen Alikante kataman wolwoluwaa essiyoosaa gakkidi hara loˈˈo wolwoluwaa shammanawu nu wolwoluwaa bayzzanawu malida. Ceega, motore baynnanne haattaa gelissiya wolwoluwaa shammiya ura demmiyoogee metiyaaba gidiyoogee erettidaba! SHin he wodee Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu tawu loˈˈo wode.

Taani Geeshshaa Maxaafaa loytta nabbabiyo wode, nuuni nu deˈuwan ufayttanaadan maaddana danddayiya kaaletoti deˈiyo maxaafa gidiyoogaa loytta akeekays. Tana gujjin, banttana Kiristtaane giya daro asati Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa xaasayi xeelliyoy aybissee gaada qoppaas; qassi geeshsha deˈuwaa deˈiyoogaabaanne loˈˈo kandduwaabaa Geeshsha Maxaafay yootiyo qoncceban taani garamettaas.

Taani geeshshatettan deˈanawu koshshiyaabata oottanawu murttido gishshawu, jallissiyaabaa goˈettiyoogaa aggaas. Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata oosuwan peeshshiya asay deˈana bessees gaada qoppaas; yaatada etaara gayttanawu koyaas. Taani naaˈˈanttuwaa woossaas; eta demmanaadan Xoossay tana maaddana mala he wode oychchaas.

Taani tumu haymaanootiyaa demmana gakkanaashin ubba haymaanootiyaa huuphiyan huuphiyan pilggiyoogee tawu bessiyaaba milatiis. Taani Alikanten ogiyan hemettaydda daro woosa keettata beˈaas.  SHin etappe darotun misilee deˈiyo gishshawu, eti tumu haymaanoote gidana danddayennaagaa taani eraas.

Issi Woggaa gallassi saateppe guyyiyan, taani zumbbullaa heeran eqqada wolwoloy eqqiyoosaa beˈaydda Yaaqooba 2:1-5 nabbabaas; he qofay issi uri dure gidiyo gishshawu he uraa xoqqu ootti xeelliyoogee bala gidiyoogaa yootees. Taani nu wolwoluwaakko guyye simmada baydda penggiyaappe bolla baggan malaatay deˈiyo issi haymaanootee shiiqiyo sohuwa beˈaas. He malaatay he sohoy “Yihoowa Markkatu SHiiquwaa Addaraashaa” gidiyoogaa yootees.

Taani hagaadan qoppaas: ‘Taani ha asata paaccananne eti tana waati oyqqiyaakko beˈana koshshees.’ Yaatiyo gishshawu taani gadiidaa dichchada, peerettida jinssiya maayada, qassi mela tohuwan SHiiquwaa Addaraashaa gelaas. Mokkiyaagee tana efiidi issi cima michchee matan utissin, A haasayaa haasayiyaagee yootiyo xiqiseta demmanaadan tana kehatettan maaddaasu. SHiiquwaappe simmin, tana sarotanawu yiida ubbay bessido kehatettan taani keehi maalaalettaas. Tobbanawu issi bitanee tana baa soo shoobbiis; shin taani Geeshsha Maxaafaa nabbabada wurssabeenna gishshawu, awu hagaadan gaas: “Taani koyiyo wode neeyyo yootana.” He wode gakkanaashin, ubba shiiqota shiiqiyoogaa doommaas.

Amarida saaminttaappe simmin, he bitaniyaa soo baas; yaatin taani Geeshsha Maxaafaappe oychchiyo oyshata I zaariis. Issi saaminttaappe simmin, keehi loˈˈiya maayota borssaa kunttidi tawu immiis. He maayotu goday Geeshsha Maxaafay issoy issuwaara siiqettanaadaaninne olaa olettennaadan yootiyo azazuwaa azazettido gishshawu qashettidoogaa I tawu yootiis. (Isi. 2:4; Yoh. 13:34, 35) Taani koyaydda takkidobaa, hegeekka geeshsha deˈuwaa deˈiyoogaabaanne loˈˈo kandduwaabaa Geeshsha Maxaafay yootiyo qoncce azazuwaa azazettiya asata demmidoogaa haˈˈi ammanettaas! Taani hegaappe simmin loˈˈiya haruuruwaa demmanawu gidennan, Geeshsha Maxaafaa loytta akeekanawu halchchaas. Hegaa gishshawu, taani Nezerlandde simmaas.

Nezerlandden, Gronigen giyo katamaa gakkanawu tawu oyddu gallassaa ekkiis. Tawu koshshiyaabaa kunttanawu yan oottana koshshiis. Taani issi xawula keettan oottanawu qitsiyaa kunttaas; he qitsiyan haymaanootiyaa oychchiyaabay deˈees. Taani “Yihoowa Markka” gaada kunttaas. Xawula keettaa goday hegaa nabbabiyo wode, A sinttay laamettidoogaa taani akeekaas. I, “Taani nena xeegana” yaagiis. SHin tana mule xeegibeenna.

Taani hara xawula keetti baada ootissiyaagee maaduwaa koyiyaakkonne oychchaas. I tana dipiloomanne taani kase ootta eriyaakkonne oychchiis. Taani xawula wolwoloy moorettidaagaa giigissa eriyoogaa  awu yootaas. I “Neeni hachchi saateppe guyyiyan doommana danddayaasa; shin ne issibaa oottana koshshees. Taani Yihoowa Markka gidiyo gishshawunne Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata azazettiyo gishshawu, ha ooso sohuwan ne gaasuwan ay metoykka merettanaadan koyikke” giidoogee tana maalaalissiis. Taani garamettada, “Taanikka Yihoowa Markka!” yaagaas. Ta huupheenne ta gadiiday keehi diccido gishshawu taani Yihoowa Markka gidennaagaa I eriis. Yaatiyo gishshawu I hagaadan giis: “Yaanikko taani nena Geeshsha Maxaafaa xannaˈissana!” A shoobiyaa ufayssan ekkaas. Ootissiya hankko bitanee tana zaarettidi mule xeesibeennay aybissakko tawu haˈˈi geliis. Yihooway ta woosaa zaariis. (Maz. 37:4) He ishaara taani issi layttawu oottaas. He wode aara Geeshsha Maxaafaa xannaˈaas; yaatada Ichchashe 1974n xammaqettaas.

Issi aginappe guyyiyan, taani aqinye gidada haggaaziyoogaa doommaas, hegee taani keehi ufayttanaadan oottiis. Kaalliya aginan, Isppeene qaalan kaalettiyo mati eqqida citaa maaddanawu Amstterdaame baas. Isppeene qaalaaninne Porchchugaale qaalan Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogan taani keehi ufayttaas! Uddufune 1975, taani dumma aqinye gidada haggaaziyo maataa demmaas.

Ineke giyo dumma aqinye michchiyaa Boliviya qaalan A Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyooro nunaara eretissanawu Isppeene qaalan kaalettiyo nu shiiquwaa issi gallassi ekkada yaasu. Inekanne taani dabddaabbiyaa xaafettiyoogan loytti erettanawu kuuyida, hegee nu naaˈˈaa halchchoy issi mala gidiyoogaa nuuni sohuwaara eranaadan oottiis. Nuuni 1976n aqo oyqqidi 73tta kayan Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranawu 1982 shoobettana gakkanaashin dumma aqinye gididi oottida. Nuuni Arshsho Afirkka maddabettidoogan keehi maalaalettidanne ufayttida, yan Keeniyan Mombaasan ichchashu layttawu oottida! Nuuni 1987n Tanzaniyaa maddabettiyo wode, sabbakiyo oosoy he biittan teqetti uttiis. Nuuni Keeniyaa simmanaappe kase yan 26 laytta takkida.

Ashkke asay Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaranaadan maaddiyoogee nuuni deˈuwan ufayttanaadan oottiis. Leemisuwawu, taani Mombaasan Geeshsha Maxaafaa koyro xannaˈissido bitaniyaa sabbakaydda demmaas. Taani naaˈˈu maxeetiyaa ayyo imma simmin, I hagaadan giis: “Taani hageeta wurssa simmada, waatana koshshii?” Suwaletto qaalan mati attamettida Saˈan Gannatiyan Merinawu Daana Danddayaasa, giya maxaafaa goˈettidi kaalliya saaminttan Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommida. I layttappe guyyiyan xammaqettidi ubba wode aqinye gidiis. He wodeppe doommidi, inne A machchiyaa 100 gidiya asay bana Yihoowawu sheedhdhidi xammaqettanaadan maaddidosona.

Taani ta deˈuwan ufayssaa demmidoogaa koyro akeekido wode, alˈˈo shuchchaa demmidanne hegee baappe attanaadan koyenna zalˈˈanchchaagaadan tawu siyettiis. (Maa. 13:45, 46) Harati bantta deˈuwan tumu ufayssaa demmanaadan maaddanawu taani ta deˈuwaa goˈettanawu koyaas. Yihooway ba asay ufayssiya deˈuwaa deˈanaadan maaddiyoogaa ta siiqo machchiyaanne taani beˈida.