Sai birxichira laꞌnummoti afuu xagge leellishshanno garinni Kiroyisesi, Delfi yinanniwa heeꞌrino kiilaanchi yiinosirinni dogame Faarsi moote ledo olame qeelamino. Qullaawu Maxaafi Faarsi moote daafira kulino masaalo kayinni mitteno gattukki woꞌmitino.

Moote Qiroosi ilamara mitu 200 diri albaanni masaalaanchu Isayaasi Qiroosi jawa katama Baabiloone qase qeelanno gara xawise kulino.

Isayaasi 44:24, 27, 28: “Ani [Yihowa] lowo baaranna giddosira tintanno wayibba baala mooshsheemmo. Qiroosi, ‘Mannaꞌya gashshatto; hedoommore assatto’ yeemmosi. Isino ‘Yerusaalame galagalte minanto; Qullaawu Minino safamo’ yaanno.”

Giriikennihu xaggete borreessaanchi Heroodotesi, Qiroosi olanto Baabiloonete katami widoonni hige haꞌrannohu Efiraaxisi Lagi wolewa hige daadanno gede assitinota xawisino. Qiroosi horoonsiꞌrino hayyo, olantosi laga tayisse saꞌe katamu giddora eꞌanno gede assitino. Qiroosi Baabiloonete katama qeeli gedensaanni, hakko qafadame heeꞌrannoha Yihudu manna keere fushshino, hattono 70 diro woꞌma diigame keeshshinoha Yerusaalamete katama wirro mintanno gede fajjino.

Isayaasi 45:1: “Kaaliiqi Qiroosi doodhi; daga gashshanno gede wori; mootoolla mulqanno gede soyinosi. Mittu nafa gatikkinni, katammate waalchuwa baala fanannosi.”

Faarsi olanto, fano agurroonnihu lame saanqa afiꞌrinohu jawu xullichi widoonni higge Baabiloonete katama eꞌino. Baabiloonete manni Qiroosi qasansara hedinota affoommero, lagunniwa massitanno xullichuwa baala cufa dandaanno. Ikkollana hakko hashsha katama fano agurroonni.

Tini dhagge ikkitanno masaalo, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnite woꞌmite kaꞌino masaalo giddo mittetella. a Qullaawu Maxaafi masaalo, mannu ooso masaaltanno masaalo gede diꞌꞌikkitino; mannu ooso masaaltanno masaalora buicho kaphu magannaati; Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni masaalo Buicho kayinni Yihowaati; isi “Ikkanno coye baala balaxe kuloommo; ikkara nooreno alba asse coyiꞌroommo” yiino.—Isayaasi 46:10.

Togoo masaalo coyiꞌra dandaannohu halaalaancho Magano Yihowa callaati. Yihowa yaannohu Maganu suꞌmi, “Ikkanno Gede Assanno” yitanno tiro afiꞌrino. Kuni suꞌmi Maganoho albillitte ikkannore  afate dandoo noositanna albillitte ikkannori fajjosi ledo sumuu yaanno gede assa dandaannota leellishanno. Qoleno kuni suꞌmi afiꞌrino tiro Maganu qaale einore baala wonshannota addaxxineemmo gede assitannonke.

Qullaawu Maxaafi giddo yannanke daafira mayine masaalloonniro afa hasiꞌratto? Mitu 2,000 diri albanni Qullaawu Maxaafi “goofimarchu barra qarrissanno yanna daggannota” masaalino. Daanno yinihu mayi goofimarchooti? Kuni uullatenna mannu ooso goofimarcho ikkikkinni, lowo diro manna qarrisse keeshshitino gibbo, gadadunna mitiimmate goofimarchooti. Hanni heeꞌnoommohu “goofimarchu barra” ikkinota leellishshannota mite masaalo laꞌno.

2 Ximootewoosi 3:1-5: “Goofimarchu barra . . . , mannu umosi baxannoha, woxe baxannoha, naaxxaleessa, booꞌnaleessa, xonamaancho, iltinonsarira hajajamannokkiha, galata afiꞌrinokkiha, qullaawa heeshsho afiꞌrinokkiha, baxillu nookkiha, araara giwannoha, hemaancho, umosi qeeꞌlinokkiha, mararro afiꞌrinokkiha, danchumma giwannoha, yiinowa hosannokkiha, muddamaasincho, booꞌnatenni ufuufaminoha, Maganunni roorse qiniitesi baxannoha ikkanno. Magano magansiꞌrannoha lawanno; maganimmate wolqa kayinni diammaninoho.”

Yannankera togoo akatta afiꞌrino manni lexxanni no yiniro sumuu diyaatto? Umonsanna woxe baxannohu, hattono naaxxaleessu manni batiꞌrino yanna giddo heeꞌnoommota wodanchootto? Qoleno shiimurira hanqannonna wolootu ledo sumuu yaa baxannokki manni woꞌminota diwodanchootto? Albinni roore ooso annuwansaranna amuuwinsara hajajantannokkire ikkitinota, hattono rooru manni Maganunni roorse maalaamittete coye baxannota huwatittokki digatootto. Qoleno heeꞌnoommo yanna roore bushshanni hadhanni no.

Maatewoosi 24:6, 7: “Olu luulonna olu duduwo macciishshitinanni; . . . gosa gosate aana, gashshootu gashshootu aana ola kayisanno.”

Mitootu 1914 kawa olunninna gibbotenni 100 miliyoone saꞌꞌanno manni reyinota coyidhanno; tini qolte batinye gobbuwara noota mannu kiiro roortannote. Hanni tennenni kainohunni mageeshshi manni dadillinoro, xissiisiꞌrinoronna qarraminoro hedi. Gashshaano tenne laꞌe olama agurtinoni? Woy qole ola huna dandiitinoni?

Maatewoosi 24:7: “Addi addi darga hude” batidhanno.

Alamenniti Sagalete Uurrinsha togo yitino: “Ninke mittu mittunku manchi itannore afiꞌrino yine hendanni heeꞌneenna, 815 miliyoone ikkanno manni yaano honsu manchi giddo mittu barru baala qatume galanno. Qoleno sasu manni giddo mittu, unto ikkitanno sagale diafiꞌrino.” Diru kiiro sase miliyoone meddi yaanno qaaqquulli itannore hooge reyanno yine hendanni.

Luqaasi 21:11: “Addi addi darga baatto huxidhanno.”

Muli yanna kawa, diru kiiro 50,000 meddi yitannoti baattote huxano kaꞌanno. Qoleno 100 meddi yitannoti baattote huxano minna gawajjitanno, hattono diru kiiro mitte wolqaataame baattote huxano kaꞌanno. Mitte xiinxallo leellishshanno garinni, 1975nni kayise 2000 geeshsha baattote huxanonni 471,000 ikkanno manni reyino.

Maatewoosi 24:14: “Gosa baalate naqaashshe ikkanno gede kuni Maganu Gashshootihu Danchu Duduwi gobba baalate kulamanno; hatte yannara goofimarchu daanno.”

Sette miliyoone saꞌannoti Yihowa Farciꞌraasine Maganu Mangisteha dancha duduwo 240 meddi yitanno gobbara farcidhanni no. Insa dancha duduwo jajjabba katammaranna gaxarete, hattono dubbohonna ilaallate heeꞌranno mannira sabbakkanni no. Konne looso Maganu agurre yaa geeshsha loonsi gedensaanni, masaalotenni kulloonni garinni “goofimarchu daanno.” Togo yaa mayyaate? Hatto yaa mannu gashshooti baeenna Maganu Mangiste gashshitanno yaate. Maganu Mangiste hunda hiikkonne atoote afiꞌneemmo? Tenne afate aante noo birxichuwa nabbawi.