KE ESE ia wehwehn suwei?— Iet ehu karasepe. Mie pak me ke song en wia mehkot ahpw ke sohte nohk ese? Mwein ke song en mwadongki mpwei de ramwune. Mie me kin kapailoke iuk oh nda, “I mai sang uhk”?— Eri aramaso kin suwei.

Ia ahmw pepehm ni meteikan arail kin wia met? Ke perenki?— Eri ke lemeleme ia pepehm en meteikan ma ke suweiki pein kowe?— E mwahu en ndahng emen, “I mai sang uhk”?— Ia duwe, Siohwa kupwurki soangen aramas wet?—

Sounpadahk Lapalapo kin ketin tuhwong aramas akan me kin medewe me re mwahu sang meteikan. Re kin suweiki pein irail oh kilangdiohng meteikan. Eri ehu rahno, Sises ketin padahkihong irail soai pwoat pwehn kasalehda uwen sapwung en suweiki pein irail. Kita rong mahs duwen met.

Soai wet kin pid duwen Parisi men oh sounrik daksis men. Parisi kan iei sounpadahk en pelien lamalam kei me kin mwomwehda me re mwahusang meteikan. Parisio nan sapwellimen Sises soaio kohdalahng tehnpas en Koht nan Serusalem pwehn kapakap.

Sises mahsanih me sounrik daksiso pil kohdahla ni tehnpaso pwehn kapakap. Pali laud en aramas sohte pwungki sounrik daksis kan. Re kin medewe me sounrik daksis kan kin song en pitih irail. E mehlel me sounrik daksis tohto sohte kin kalapw mehlel.

Nan tehnpaso, Parisio tepida kapakapohng Koht oh nda: ‘Maing Koht, I kapingkalahngankihong komwi ei sohte wia aramas dipan duwehte meteikan. I sohte kin mwersuwedih aramas de wia soahng suwed teikan. I pil sohte duwehte sounrik daksis menet. Ngehi ohl  pwung men. I kin kaisihsol pak riau nan wihk ehu pwe I en kak medemedewe duwen komwi pali laud en ei ahnsou. Oh I kin meirongki eisek kis ehu sang ni mehkoaros me I ahneki.’ Parisio medewe me e mwahusang meteikan oh e pil padahkihong Koht duwen met. Dahme ke lemeleme duwen met?—

Ahpw sounrik daksiso sohte duwehte Parisio. E pil sohte kak kilengdahla nanleng ni eh kapakap. E kesihnen ekis dohla oh itiekidi. Sounrik daksiso uhdahn nsensuwedkihla dipe kan oh pikipikir nan mwaremwareo. E sohte song en padahkihong Koht ia uwen eh mwahu. Ahpw e kapakapki: “Maing Koht, komw ketin kupwurei ie, pwe aramas dipan emen ngehi.”

Ihs rehra me ke leme kaperenda Koht? Parisio me medewe me e uhdahn mwahu? De sounrik daksiso me nsensuwedkihla dipe ko?—

Sises mahsanih me sounrik daksiso me kaperenda Koht. Dahme kahrehda? Sises pil mahsanih: “Pwe me kin aklapalapki pein ih, pahn tikitikla; a me kin aktikitingki pein ih, pahn lapalapala.”​—Luk 18:9-14.

Mehn kasukuhl dah me Sises ketin padahkihong kitail sang soai wet?— E ketin padahkihong kitail me e sapwung en medewe me kitail mwahusang meteikan. Mwein kitail kin medewe me kitail sohte kin nda met ahpw mwomwen atail wiewia kak kasalehda me kitail  kin ahneki soangen madamadau wet. Mie pak me ahmw mwekid kin kasalehda met?— Medewe duwen wahnpoaron Piter.

Ni ahnsou me Sises mahsanihong sapwellime wahnpoaron ko me irail koaros pahn tangasang ih ni eh pahn selidi, Piter suweiki ni eh nda: “Mehnda ma meteikan koaruhsie pahn tangasang komwi, a ngehi I soh mwahn pahn keseikomwihla!” Ahpw Piter sapwungala. E nohk koapworopworkihla pein ih. E tangasang Sises. Ahpw mwuhr e pwurehng idawehn Sises oh kitail pahn kilang met nan Irelaud 30.​—Madiu 26:31-33.

Kita pahn kilang ehu karasepe. Mwein mie peidek kei me kohwong kowe oh emen iengomw nan sukuhl. Ia duwen ma ke kak mwadang sapengla ahpw iengomwo sohte kak? Mehlel me ke pahn peren pwehki ke ese pasapeng kan. Ahpw ke leme e pahn mwahu ken kapahrekiuk ong iengomwo?— E pwung ken wia me ke mwahusang iengomwo?—

Ihme Parisio wia. E suweiki me e mwahusang sounrik daksiso. Ahpw Sounpadahk Lapalapo mahsanih me Parisio sapwung. Mehlel me emen kak wia mehkot mwahusang meteikan. Ahpw met sohte wehwehki me e uhdahn wia aramas mwahu men.

Eri ma ke ese laudsang meteio, e konehng ken suwei?— Medewe duwen met. Kitail me wiahda atail mwahliel?— Soh, Koht me ketikihong emenemen kitail. Oh pali laud en soahng kan me kitail ese, kitail sukuhlki sang emen tohrohr. Mwein kitail kin wadek soahng kan nan pwuhk. De mie me padahkihong kitail soahng pwukat. Mehnda ma kitail pein esehda mehkot, ahpw ia duwen atail kak wia met?— Sang ni atail doadoahngki atail mwahliel me Koht ketikihong kitail.

Ma aramas men kin nantihong wia mehkot, e pahn mwahu ken nda mehkot me pahn kaperenda ih. Padahkihong me  ke perenki dahme e wia. Mwein ke pil kak sewese kamwahwihala dahme e wia. Kaidehn ih met me ke men meteikan en wiahiong uhk?—

Ekei kin kehlail sang meteikan. Ia duwen ma ke kehlail sang riomw pwutak de serepein? E konehng ken suwei?— Soh. Mwenge me kitail kin kang me kahrehiong kitail en kehlail. Ia duwe, kaidehn Koht me ketikihda ketipin oh keteu oh soahng koaros me anahn pwe wahn sahpw kan en wosada?— Eri, Koht me kitail anahne kalahngan ong ma kitail kehlail.​—Wiewia 14:16, 17.

Sohte emen rehtail kin men rong emen eh kin suwei, kaidehn?— Kitail en taman dahme Sises mahsanih: “Duwen me ke men aramas en wiahiong uhk, ih duwen me ke pahn wiahiong irail.” Ma kitail wia met, kitail sohte pahn duwehte Parisio nan sapwellimen Sounpadahk Lapalapo soai me suweiki pein ih.​—Luk 6:31.

Ehu pako, mie me likwerihki Sises Sounpadahk mwahu. Ia duwe, Sounpadahk Lapalapo mahsanih, ‘Ei, ngehi me mwahu’?— Soh, e sohte  ketin wia met. Ahpw e mahsanih: ‘Sohte emen me uhdahn mwahu ahpw Koht kelehpw.’ (Mark 10:18) Mendahki Sounpadahk Lapalapo unsek, e sohte kin ketin suweiki pein ih. Ahpw e kin kihong kaping koaros ong Seme iei Siohwa.

Eri, mie emen me kitail kak suweiki?— Ei, mie. Kitail kak suweiki atail Sounkapikada Siohwa Koht. Ni atail kin kilang kihrlahn ketipin de kepikipik kaselel teikan, kitail kak ndaiong emen, ‘Atail Koht Siohwa me ketin wiahda met!’ Kitail en ahnsou koaros onopada pwehn koasoia duwen soahng kaselel kan me Siohwa ketin wiadahr oh pahn ketin wia ni ahnsou kohkohdo.