Imarisai

Imarisai

Sooq neriuuteqartariaqarpugut?

Sooq neriuuteqartariaqarpugut?

Sooq neriuuteqar­tariaqarpugut?

DANIELIP kræftimik nap­paateqar­tup, al­laaserisap siuliani eq­qar­tor­neqar­tup, neriuuteqarluaan­narsimagaluarluni nap­paatini qaangersimasin­naas­sagaluar­paa? Ul­lumik­kut suli uumaan­narsimasin­naagaluar­pa? Inuit amerlanerit, al­laat neriuuteqar­nerup peq­qis­sutsimut iluaqutaaneranik tapersersuiner­paat, taama oqarumas­sagunan­ngil­lat. Tas­sa imaan­ngilaq: Neriuuteqar­neq sunut tamanut aaq­qiis­sutaasin­naasoq.

Nutaarsias­saqar­titsivim­mi CBS Newsimi nakorsap Nathan Cher­neyp apersor­neqar­nermini mianersoq­qus­sutigaa inun­nut nap­parsimasorujus­suar­nut neriuuteqar­nerup isumaanik ingasaas­sinaveersaar­nis­saq: “Takunikuuar­put uiusut nuliatik naveeraat naam­mat­tumik eq­qarsaatersor­tarsiman­ngin­nerarlugit isumal­luar­tuusiman­ngin­nerarlugil­lu.” Nakorsaq Cher­ney ima nangip­poq: “Eq­qarsar­taaseq taman­na ima kuk­kusumik isumaqalersitsisar­poq: isumal­luar­tuuguit nap­paatit aqus­sin­naavat, iluarsiar­tun­ngik­kuil­li pitsan­ngoriar­tor­nis­san­nut naam­mat­tumik iliuuseqarsimas­san­ngilatit. Taamatul­li eq­qarsar­neq pis­susis­samisuun­ngilaq.”

Toqus­sutaasus­samik nap­paatil­lit ilungersunar­tumik akiugaqar­tar­put. Naam­mat­tumik iliuuseqarsiman­ngin­nerarlugit ajuusaar­tin­nis­saat ilaqutaasut ikin­ngutaasul­lu kis­saatigin­ngil­luin­nar­paat. Imaap­pa neriuuteqar­neq iluaqutaan­ngitsoq?

Naamerluin­naq. As­sersuutigalugu nakorsap siuliani eq­qaaneqar­tup katsorsar­neqarsin­naan­ngitsunik nap­paatil­lit inuunermik naajar­tuler­neran­ni an­niaateqan­ngin­nis­saat isumagisar­pai. Tamatumin­nga ilisimatusarsimasut qularutigin­ngilaat katsorsaariaatsit nuan­naalersitsisar­tut nap­parsimasunut, al­laat perulun­nar­tumik nap­paatilin­nut, sun­niuteqarluarsin­naanerusut. Neriuuteqar­nerup sun­niuteqarluarsin­naaneranut up­per­narsaatis­sar­pas­suaqar­poq.

Neriuuteqarnerup naleqangaassusia

“Neriuuteqar­neq katsorsaataavoq sun­niuteqarluar­toq”, nakorsaq atuak­kior­torlu W. Gif­ford-Jones taama oqar­poq. Katsorsar­neqarsin­naan­ngitsunik nap­paatil­lit misigis­sutsik­kut an­ner­toq­qusersor­neqar­tar­nerisa iluaqutaaneran­nik misis­suiner­paaluit taas­suma nalilersorsimavai. Ilimagineqar­poq an­ner­toq­qusersuisar­neq taama it­toq neriuuteqalersitsisarlunilu isumal­lualersitsisar­toq. 1989-imi misis­suinermi up­per­narsar­neqar­poq nap­parsimasut taamatut an­ner­toq­qusersor­neqar­tar­tut sivisunerusumik inuusar­tut, misis­suiner­nili nutaanerusuni erseq­qis­sar­neqan­ngilaq ilumut taamaat­toqarsin­naanersoq. Taamaak­kaluar­toq misis­suiner­ni al­lani up­per­narsar­neqar­poq misigis­sutsik­kut an­ner­toq­qusersor­neqar­tut an­ner­toq­qusersor­neqan­ngitsunit an­niaateqan­ngin­nerusarlutil­lu isumatsaq­qan­ngin­nerusar­tut.

Misis­suinermi al­lami sam­mineqarsimavoq isumal­luar­tuuneq isumal­luan­ngitsuunerlu qanoq uum­matip taqarsuanut sun­niuteqar­tar­tut. Angutit 1.300-t misis­suinermi tamatumani peqataatin­neqar­tut inuunermin­ni isumal­luar­tuunersut isumal­luar­tuun­ngin­nersul­luun­niit nalilersor­neqaq­qis­saarsimap­put. Ukiut qulit qaangiut­tut misis­suineq nangeq­qin­neqarmat paasineqar­poq angutit taak­kua 12 procentii sin­nerlugit uum­matimik taqarsuagut nap­paateqarsimasut taak­kualu ilaat amerlanerit isumal­luar­tuun­ngitsutut naliler­neqarsimasut. Harvard School of Public Healthimi peq­qis­sutsimut inooriaatsimul­lu profes­soriusoq, Laura Kubzansky, ima oqar­poq: “Isumal­luar­tumik eq­qarsar­tar­nerup peq­qis­sutsimut iluaqutaaneranik paasisat amerlaner­paar­taat ilisimatusar­nik­kut up­per­narsaatis­saqan­ngil­lat. Misis­suinerli taan­na tas­saavoq ilisimatusar­nik­kut up­per­narsaat siul­leq isumal­luar­tuunerup uum­mam­mut iluaqutaaneranik ersersitsisoq.”

Misis­suinerit ilaasa ersersip­paat inuit peq­qip­pian­ngis­sorisut suliaritereer­nermik kingor­na peq­qin­nerar­tunit arriin­nerusumik peq­qis­siar­tor­tar­tut. Misis­suisut ilaat isum­mersimap­put inuit isumal­luar­tuusut sivisunerusumik inuusar­tut. Misis­suinermi al­lami nalilersor­neqar­poq utoq­qaat utoq­qalinermut isigin­nit­taasiat qanoq peq­qis­sutsimut sun­niuteqarsin­naasoq. Utoq­qaat ilisimas­suseqar­nerunerarlugit misilit­tagaqar­nerunerarlugil­lu qarasaasiak­kut al­lagar­tamik takutitsivigineqaramik pisut­tar­neran­nut al­laat sun­niuteqarluar­poq. Pitsan­ngoriaat taman­na sapaatip-akun­nerini aq­qaneq-marlun­ni timersorluni sungiusarsimanerup kinguneranut naleq­qiun­neqarsin­naavoq!

Sooq neriuuteqar­neq isumal­luar­tuunerlu peq­qis­sutsimut sun­niuteqarluar­nerar­tar­paat? Im­maqa ilisimatuut nakorsal­lu inuup timaanik eq­qarsar­taasianil­lu ilisimasaqar­nerun­ngin­namik as­sigiim­mik nas­suiaatis­saqan­ngil­lat. Ilisimatuul­li tamatumin­nga misis­sueq­qis­saarsimasut tun­ngavis­saqarlutik eq­qoriaasin­naap­put. As­sersuutigalugu qaratsamik ilisimatooq ima oqar­poq: “Nuan­naar­tuuneq isumal­luar­tuunerlu ilorrisimaar­nar­tuup­put. Taman­na stres­siler­nis­saraluamik an­nikil­lisitsisar­poq timimul­lu iluaqutaasarluni. Taman­naavoq inuit peq­qis­susaan­nut iluaqutaasoq nam­min­neq iluuserisin­naasaasa ilaat.”

Paasisaq taman­na nakorsat, psykologit aam­ma ilisimatuut ilaan­nut nutaajuvoq, Biibilimil­li atuar­tar­tunut nutaajun­ngilaq. Ukiut 3.000-t matuma sior­natigut kun­ngi Salomo Guutip sun­niineratigut isumas­sarsisitaal­luni taman­na pil­lugu ima al­lap­poq: “Uum­matik­kut nuan­naar­neq peq­qin­nar­tuuvoq, nikal­lunganerul­li saar­ngit is­seerutitit­tar­pai.” (Us­satit 17:22) Maluginiaruk piviusorsior­tumik oqaatigineqar­toq. Al­las­siman­ngilaq uum­matik­kut nuan­naar­nerup nap­paatit tamaasa ajorun­naarsit­tarai, al­las­simavorli nuan­naar­neq ‘peq­qin­nar­tuusoq’.

Imatut oqar­toqarsin­naavoq: Neriuuteqar­neq katsorsaataap­pat nakorsap kialuun­niit in­nersuus­sutigisas­sagaluar­paa, ilaa? Aam­ma neriuuteqar­neq peq­qis­sutsimut iluaqutaagin­narani al­latigut iluaqutaasin­naavoq.

Isumalluartuuneq iluaqutaavoq

Misis­sueq­qis­saar­tar­tut paasisimavaat inuit isumal­luar­tuusut isumal­luar­tumik isigin­nit­taaseqar­ner­tik iluaqutigingaar­taraat. Atuarfim­mi, sulif­fim­mi, al­laal­lu timersor­nik­kut, angusaqarluar­tar­put. Ar­nat ar­pat­tar­tut misis­suif­figineqar­nerat as­sersuutigeriar­tigu. Ar­nat angusarisin­naasaan­nik sungiusaasar­tut nalilersueq­qis­saarsimap­put. Aam­ma ar­nat aperineqar­put qanoq angusaqarsin­naaner­tik ilimagineraat. Qanoq angusaqar­pat? Paasineqar­poq ar­nat ilimagisamis­sut, tas­sa neriuutigisamis­sut, angusaqarsimasut, taman­nalu sungiusaasut naatsorsuutigisaan­nit eq­qor­neruvoq. Sooq neriuut taama sun­niuteqar­tigaa?

Ilisimatuut misis­suinik­kut inuit isumal­luar­tumik eq­qarsar­tan­ngitsut ilik­kagaqarluarfigisimavaat. 1960-ik­kun­ni ilisimatuut paasivaat uumasut, al­laal­lu inuit, neriuuteqan­ngin­nermik misigineq pigilersin­naagaat. As­sersuutigalugu inuit misileraanermi peqataatin­neqar­tut nipimik tusar­niitsumik tusaatin­neqar­put oqarfigineqarlutil­lu at­tataasan­nguit toorunik­kit nipi tusar­niitsoq qamis­sasoq, iluatsip­porlu.

Misileraanerup aap­paani inuit al­lat aam­ma taamatut oqarfigineqar­put, at­tataasan­nguil­li toor­taraluaramik­kit susoqan­ngilaq. Tupin­nan­ngitsumik inuit taak­ku qanoq ilioriar­nis­sar­tik nalulerlugulu neriuutaarup­put. Kingusin­nerusuk­kut misileraanermi al­lami iliuuseqar­nis­samin­nut nangaap­put. Eq­qarsar­put qanorluun­niit ilioraluarunik susoqar­navian­ngitsoq. Inuil­li isumal­luar­tuusut misileraanerup aap­paaniit­tut susoqan­ngin­neranut tun­niutiin­narusun­ngil­lat.

Psykologi Mar­tin Seligman misileraaner­ni siul­ler­ni piareersaaqataasoq isumal­luar­tuuneq isumal­luar­tuun­ngin­nerlu pil­lugit inuuniutigalugu ilisimatusar­niarluni aalajanger­poq. Inuit soriarsin­naan­ngitsutut misigeq­qajaasar­tut eq­qarsaataat ilisimatusarfigai. Misis­suinermini iner­niliivoq inuit isumal­luan­ngitsumik eq­qarsar­tar­tut inuunermin­ni sor­pas­suatigut kil­liler­neqar­tar­tut al­laal­lu iliuuseqarsin­naan­ngitsutut im­min­nut naliler­tarlutik. Seligmanip isumal­luan­ngitsumik eq­qarsar­tar­nerup taas­sumalu sun­niutai ima naliler­pai: “Ukiuni 25-ni taman­na misis­soreer­para. Isumal­luar­tuun­ngitsut isumaqar­put ajor­nar­torsiutimin­nut nam­min­neq pisuul­lutik ajor­nar­torsiutil­lu taamaatin­navian­ngitsut aam­ma qanorluun­niit ilioraluarunik ajor­tumik kinguneqaan­nas­sasoq. Qularin­ngilara taamatut eq­qarsar­tar­tut suli amerlanerusunik ajor­nar­torsiuteqaler­tar­tut.”

Siuliani oqaatigineqareersutut ilaasa taman­na nutaajusorigaat, Biibilimil­li atuar­tar­tut ilisaraat. Al­las­simasoq una maluginiaruk: “Ul­lormi an­nikil­liorfiusumi sapiis­suseeruk­kuit taava nukitit an­nikil­lis­sap­put.” (Us­satit 24:10) Aap, Biibilimi ersaris­sumik al­las­simavoq sapiler­neq, tamatumalu kingunerisaanik isumal­luan­ngitsumik eq­qarsaateqaler­neq, iliuuserisas­sanut nukis­saqarun­naarsitsisar­toq. Sapiler­neq akiorumal­lugu inuunermilu isumal­luar­tuunerujumal­luta neriuuteqar­nerujumal­lutalu qanoq iliorsin­naavugut?

[Assiliartaq]

Neriuuteqar­neq ajun­ngitsumik kinguneqar­tar­poq