1. ¿Kasa naainjaka wanee aapiee aleewapuʼukai nümaa Jeʼwaa?

EETAASHINKA wanee aapiee nümaʼanajeejachikai Jeʼwaa, aleewashiaʼaya maʼin nia paala nümaa Jeʼwaa. Shiasejeʼe soʼu wanee kaʼi, antajaʼalaa müsü wanee jamaʼiree suluʼu naaʼin, tia maka atuma nia shia süka wanaaweein nia nümaa Jeʼwaa suluʼu nuʼwaajünüinjachin sutuma wayuu. Ayatüsüjaʼa suluʼu naaʼin tia, müshijeseʼe kaainjalain nia mapa suluʼujee (Sant. 1:14, 15). Eʼrüijaashi nia wayumüin nümüin Jeʼwaa, müshijeseʼe niain kanainjeejachin tü alawaakat (Juan 8:44). Nnojotsü watüjaain saaʼu kasaichin nünülia nümaiwa süpülapünaa niʼrüijaain wayumüin, Satanaa wamüshi nia maaʼulu.

2, 3. ¿Jamüshi Satanaa, Yolujaa, chi wüi nümaiwajaikai jee chi kayuushi miyoʼushaatakai nümünaka chi nüʼünüükai Jeʼwaa?

² Satanaa niajaʼa chi nüʼünüükai Jeʼwaa, süʼünüü nia wayuu süpüshuaʼaya. Saashin tü Wiwüliakat, eʼrüi maʼin nia wayumüin. Satanaa münüshi süka «nüʼünüüin» nia Maleiwa. Niyouktashaatain niain Jeʼwaa laülaain saaʼu kasakat süpüshuaʼa, nüchajaashaatainjeseʼe sukuwaʼipa süpüla nnojolinjachin niain aluwataain Jeʼwaa.

³ Saashin tü Wiwüliakat, Yolujaa münüshi nia süka nüküjüin alawaa. Aküjüshi perulaa Satanaa nüchiki Jeʼwaa, alaa Jeʼwaa  naashin. Chi wüi nümaiwajaikai münüshi niayaa süka saashajaain wanee wüi nutuma wanaa sümaa naʼalainpalain Eva. Chi kayuushi miyoʼushaatakai münüshi niayaa süka mojulaain maʼin nia jee jashichin maʼin (Alat. Map. 12:9, TNM). Nnojotsü keeʼireein naaʼin chi Yolujaakai anainjatüin sukuwaʼipa wayuu maʼakaajüle nüküjüin paala shia Jeʼwaa. Najaʼlajeʼereein napüshuaʼa na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa.

4. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

⁴ Shiimainya nüʼünüüin Jeʼwaa Satanaa ooʼulaka süʼünüü niayaa tü nupueulosekat Jeʼwaa. Tü keeʼireekat naaʼin shia wooʼulaainjanain suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat, «eeja jaaʼin nuulia chi Yolujaakai süka jüʼünüüin nia. Müshi nia aka saaʼin wanee wasashi jashichikai maʼin, nüchajaain chi nikeekai amüin» (1 Ped. 5:8, TNM). Wekirajaainjatü anain apünüinsü kasa eejüinjatka atuma waaʼin nuulia Satanaa.

5, 6. (1) ¿Shiimainche pülain na aapieekana? Püküja waneeirua kasa naainjaka. (2) ¿Jamüshi niaka ouktüin atuma wayuu Satanaa?

⁵ Pülashaatashii maʼin na aapieekana (Sal. 103:20). Kekiishaatashii maʼin naya woulia jee katsüinjashaatashii maʼin naya. Na aapiee anamiakana, aainjüshii naya kasa anasü. Eejachinka wanee aapiee ouktakai saaʼin 185.000 surulaat soʼu wanee ai. Tia surulaatkalüirua, süʼünüü nupueulose Maleiwa. Nnojotsü süpüla nuuntüinjatüin naaʼinrüin wanee wayuu tü naainjakat chia aapieekai, jaʼitainna wainmain surulaat aaʼinraka tia, kapüleesü namüin (2 Rey. 19:35). Eetaashi joo wanee aapieeya eerutkai soʼu tü püreesapüleekat soʼu wanee ai, nujuʼititkalaka na aluwataaushiikana; eeyaai neʼe shiʼrüin sukua tia tü surulaat aaʼinmajüsükalüirua (Aluw. 5:18-23).

⁶ Na aapiee nümaajanakana Maleiwa, aainjüshii kasa anasü. Aluʼuinjaʼa Satanaa aainjüshi kasa mojusü, pülashaatashi maʼin niaya. Saashin tü Wiwüliakat, nia aluwataaka saaʼu tü manoujüinsatkalüirua jee nia chi namaleiwasekaʼaya (Juan 12:31; 2 Cor. 4:4, TNM). Saashin tü Wiwüliakat, «nia ouktaka atuma wayuu» (Heb. 2:14, TNM). Münüshijaʼa nia süka paʼürülaajiraain wayuu nutuma jee mojulaasü wayuu nutuma. Nia kasitka süpüla mojuinjatüin nukuwaʼipa Adán sümaa Eva, ouktüshiijeseʼe waya süka kaainjalain naya (Roma 5:12). Sutuma müitpain naainjala Satanaa, uwomuyuushi nia naashin Jesuu (Juan 8:44). Shiimainya pülashaatain maʼin Satanaa.

7. ¿Shiimainche pülashaanain tü yolujaa nümaajatkalüirua Satanaa? Püküja waneeirua kasa naainjaka.

⁷ Müleka waʼleejüle Satanaa, waʼleejeena na nümaajanakana. Naʼaka naya nümaajanakana, eeshii na aapiee eʼrüliikana maʼin wayumüin, yolujaa münüshii naya (Alat. Map. 12:3, 4). Pülashaanashii maʼin naya saashin tü Wiwüliakat, eesü süpüla namaʼülapalain wayuu (Mat. 8:28-32; Mar. 5:1-5). Sotuinjatü waaʼin weinshi pülashaatain maʼin Satanaa ooʼulaka tü yolujaa nümaajatkalüirua (Mat. 9:34). Wakanaleena naya müleka niale akaaliinjain waya Jeʼwaa.

8. (1) ¿Kasa naainjeeka Satanaa naka na aluwataainjanakana iipünaa jee na yaainjanakana mmapaʼa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 9.) (2) ¿Jamüsü pütüjaaka saaʼu mojulaain maʼin na nuluwataakana aaʼu Satanaa?

⁸ Mojulaashaanashi maʼin Satanaa. Suluʼu tü pütchikat pienchi, aküjünüsü müin Satanaa maʼaka naaʼin wanee wasashi jashichikai maʼin, nikee amüinrü wayuu. «Tü wayuu manoujainsatkalüirua suluʼu mmakat süpüshua, nia aluwataaka saaʼu chi Yolujaakai» (1 Juan 5:19). Nnojoipejeʼe  nia talatüin sümaa tia, niyamülee amüinna na wawalayuu chainjanakana aluwataain chaa iipünaa ooʼulaka na yaainjanakana kepiain yaa mmapaʼa (Juan 10:16; Alat. Map. 12:17). Kakaliaichi Satanaa mojulaajüin namüin na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, ayatshijaʼa nia macheʼein nachiirua maaʼulu yaa.

9, 10. (1) ¿Kasa naainjaka Satanaa naka na israeliitakana? (2) ¿Jamüshii nümaʼülapalaka Satanaa na israeliitakana? (3) ¿Jamüsü naaʼin Satanaa wanaa sümaa naainjain kasa mojusü wanee wayuu aʼyataakai nümüin Jeʼwaa?

⁹ Ouktüle maʼin jamü wanee wasashi, nikajaain uatuwoʼushi tü kasa eekai nüsirüin. Akaataajaʼa neʼe chi Yolujaakai, nnojoishi kamaʼaku müin nümaʼülapalainjachire wayuu. Müliashii nutuma na israeliitakana, jamüshijaʼa Zimrí nutuma, niʼitaain kasa mojusü suluʼu naaʼin süpüla naainjiraainjachin nukuwaʼipa sümaa wanee jierü nnojotka israeliitain. Akaataajaʼa Guehazí nutumaya, niʼitaain suluʼu naaʼin süpüla naapaainjatüin waneeirua kasa nnojotka nükoroloin. Mojukalaka nakuwaʼipa naya wayuukana sutuma tia. Akaisaʼa talatashaatain Satanaa wanaa sümaa naainjirüin naya wayuukana tü keeʼireekat naaʼin (Núm. 25:6-8, 14, 15; 2 Rey. 5:20-27).

¹⁰ Makaʼa nümaʼülapalain na israeliitakana shia süka nütüjaain saaʼu sünain niweetajachin chi Mesíaskai naʼakajee. Nütüjaatüjülia aaʼu Satanaa sünain nuʼutüneechin aaʼin nutuma chi Mesíaskai mapa. Sülatapa tia, atüjaaneerü aaʼu sünain niain Jeʼwaa anain süpüla aluwatawaa (Gén. 3:15). Tü keeʼireekat naaʼin Satanaa shia numojujüin nakuwaʼipa na israeliitakana süpüla niyüülajüinjanain naya Jeʼwaa. Wainma neʼe tü kasa mojusü naainjirakat naya. Talatashaatasü naaʼin Satanaa wanaa sümaa naainjiraain nukuwaʼipa David sümaa Bat-seba. Talatashaatasü naaʼin sutuma nnojolin nikerotüinjachin Moisés suluʼu tü Mma Aapünüinjatkat namüin na israeliitakana. Miyoʼu maʼin talataa suluʼuka naaʼin Satanaa müleka naainjüle kasa mojusü wanee wayuu aʼyataakai nümüin Jeʼwaa. Wanaa sümaa sülatüin tia, meeʼerapalashi Jeʼwaa nutuma (Prov. 27:11).

11. ¿Kasache keeʼireeka naaʼin Satanaa saainjain Sara?

¹¹ Üttashaatasü naaʼin Satanaa nooʼomüin  na kooʼuliwoʼuinjanakana chi Mesíaskai. Sümaiwa maʼin paala müshi Jeʼwaa nümüin Abraham mayaa: «Watteerü saalin tü puuʼuliwoʼukalüirua» (Gén. 12:1-3). Kakalia mapa süchikijee tia, chajachi Abraham sümaa Sara chaa Egipto, shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, nüsaajeʼerakalaka Faraón Sara süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Nnojotpajaʼa shia nuʼwayuusein süka nülejüin shia Jeʼwaa nuulia (paashajeʼera Génesis 12:14-20). Akaataajaʼa neʼe tü alatakat sümüin Sara suluʼu tü mmakat Guerar, neenajirüin shia chi laülaashikai saaʼu tia mmakat süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia, nnojotpajaʼa nuʼwayuusein shia süka sülejünüin nuulia nutuma Jeʼwaa (Gén. 20:1-7). Süpütüin Sara süpüshuaʼa tü kasa anasü eejatkat suluʼu tü mmakat Ur. Eeshiijaʼa süpüla nuluwanaajalain Satanaa naya sülaülashiikana tia mmakalüirua süpüla müliainjanain naya shiiʼiree Sara. Wayuu washinnuu naya makana, shiain ee keeʼireein naaʼin Satanaa müliainjatüin Sara neeʼiree naya washinnuukana süpüla suuʼulaainjachin Abraham jee müsia nnojoluinjatüin soonooin nümaa Jeʼwaa. Talatüsüjeʼe maʼin naaʼin Satanaa müleka nnojorüle shiain Sara kooʼuliwoʼuin chi Mesíaskai. Tü keeʼireekat naaʼin Satanaa shia suuʼulaainjatüin Sara nuulia Abraham, mojuinjatüin sukuwaʼipa jee müsia nnojoluinjatüin shia aleewain nümaa Jeʼwaa. Mojulaashaanashi maʼin Satanaa.

12, 13. (1) ¿Kasa naainjaka Satanaa soʼu jemelinkain Jesuu? (2) ¿Kojutüshiiche nümüin Satanaa na tepichi aʼyataakana nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa?

¹² Jemeishi Jesuu kakaliashaata mapa nüchikijee Abraham. Wanaa sümaa joʼuuin Jesuu, anachonshi otta araaton maʼin nia. Nnojotpejeʼe jamajatüin tia nümüin Satanaa, nüchajaashaatain sukuwaʼipa süpüla nuʼutüinjachin naaʼin Jesuu, jaʼitashi joʼuuin nia. Makaʼa naainjeein tia shia süka nütüjaain saaʼu niainjachin Jesuu chi Mesíaskai otta chi nuuʼuliwoʼuinjachikai Abraham. Nnojoishi nuuʼulaweein Satanaa miyoʼuinjachin Jesuu suʼunnaa tia, süka jamüin, niainjachin ajaʼlajeʼerüin süpüshuaʼa tü kasa mojusü naainjakat (1 Juan 3:8). Nnojotkalaka jamajatüin nümüin Satanaa nuʼutüle naaʼin Jesuu suʼunnaa joʼuuin nia. ¿Kasa naainjaka Satanaa soʼu nuʼutüinjatüinkain naaʼin Jesuu?

¹³ Wanaa sümaa süküjünüin nümüin Herodes jemelin chi aluwataainjachikai naaʼu na wayuu judíokana, aashichijaashi nia otta nuluwataamaatüin wayuu süpüla noʼutüinjachin naaʼin chia joʼuukai (Mat. 2:1-3, 13). «Nuʼutirakalaka naaʼin na tepichi tooloyuuchonniikana eekai motsoyünnuuin suulia piama juya suluʼu tü pueulokat Belén je pejepünaa sünain.» (Paashajeʼera Mateo 2:13-18.) Nnojoishi oʼutünüin aaʼin Jesuu suʼunnaa tia makat. Tü shikirajakalü anain waya tia, shia mojutüin nümüin Satanaa tü wayuukalüirua süpüshuaʼa, müshiʼiya neʼe na tepichicheinkana nümüinyaa. Satanaa müshi aka naaʼin wanee wasashi jashichikai maʼin. Mojulaakaiya maʼin Satanaa.

14, 15. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Satanaa süpüla nimeejüinjatüin wayuu?

¹⁴ Aipürai maʼin wayuu Jeʼwaa (1 Juan 4:8). Nimeejüin Satanaa wayuu süpüla nnojoluinjatüin soonooin nümaa Jeʼwaa. Nnojoishii naya müin neʼrakai saaʼin sünain choʼujaain chi Maleiwakai namüin. Nüsürülüin Satanaa nekii süpüla nnojoliinjanain aleewain naya nümaa Jeʼwaa (Mat. 5:3). Nimeejüin Satanaa wayuu süpüla nnojoluinjachin shiʼraajüin Jeʼwaa (2 Cor. 4:3, 4).

¹⁵ Nütüjaa aaʼu Satanaa sünain niainjachin Jeʼwaa waʼwaajaka nümüiwaʼa (Éx. 20:5). Süpüla nnojoluinjatüin naaʼinrüin tia na wayuukana nutuma Satanaa, nimeejüin naya sükajee tü iküleesia nnojotkat shiimain.  Nnojoipejeʼe naʼwaajüin Jeʼwaa sükajee tü naainjakat. Talatüsü maʼin naaʼin Satanaa müleka naʼwaajüle na wayuukana na natuushinuukana, naʼwaajüle tü wunuʼuliakalüirua, naʼwaajüle tü mürütkalüirua jee müsia waneeirua kasa. Niyouktajüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tia süka mojuin shia. Majatüinkaʼaya neʼe nakuwaʼipa na israeliita namaiwajanakana. Nükaaliinjain naya Isaías süpüla nayaawatüin saaʼu nnojoluinjatüin naʼwaajüin tia. Nüküjüin namüin nnojoluinjatüin naʼwaajüin tia maleiwayaasükalüirua, naashin niakai müsü tia aka saaʼin wanee eküülü nnojotka anain. Anuu nünüiki: «¿Jamüshii jiyaʼlajaka wanee kasa sümaa nnojoluin pan shia? ¿Jamüshii jiyaʼlajaka wanee kasa nnojoleenaka emirain atuma jia? Shia anaka aluʼu müleka jiküle tü kasa anakat süpüla ekünaa» (Is. 55:2, TNM).

16, 17. (1) «Nünüikimaajachi pia Satanás, koʼuta neʼe pia toulia», ¿jamüshi nümaka Jesuu nümüin Pedro? (2) ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Satanaa süpüla nimeejüin waya?

¹⁶ Akaataajaʼa na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa, eeshii süpüla nimeejüin naya Satanaa. Jamüshijaʼa Pedro, nimeejüin nia Satanaa. Wanaa sümaa nüküjüin Jesuu nuʼutünajachin aaʼin, ainkuusü naaʼin Pedro. «Senyotkalee, jalia pia suulia sülanüin pümüin tüü», nümakalaka Pedro nümüin Jesuu. Anuujeseʼe nünüiki Jesuu nümüin: «Nünüikimaajachi pia Satanás, koʼuta neʼe pia toulia» (Mat. 16:22, 23). Makaʼa nünüiki Jesuu nümüin Pedro shia süka choʼujaashaatain naapajiraainjachin nikii saaʼu wayuu süpüshuaʼa jee müsia süpüla sütüjaanüinjatüin aaʼu alaain Satanaa. Nnojotsü shaittaain tia, naaʼinmaainjatü maʼin Jesuu tü aluwataanakalü anain nia. Talatüsüjeʼe maʼin naaʼin Satanaa müleka nnojorüle eejüin naaʼin Jesuu sünain aaʼinraa tü nümakat Maleiwa nümüin.

¹⁷ Choʼujaʼalaa neʼe palit kaʼi süpüla sajaʼlajeʼennüinjatüin süpüshuaʼa kasa mojusü eeka yaa mmapaʼa. Aluʼuinjaʼa tü keeʼireekat naaʼin Satanaa shia jülüjakuʼu müinjatüin waaʼin tü naaʼinrakat na wayuu nuluwataakana aaʼu. Tü keeʼireekat naaʼin shia wamüinjanain mayaa: «Wattayütpejeʼe nükalia Maleiwa, nnojottaajeerü antüin». Tia nümakat Satanaa alawaa neʼe, tü nükaliakat Maleiwa pejeshaatasü maʼin. Eeja waaʼin maaʼulu yaa (Mat. 24:42).

18, 19. (1) ¿Kasa nunoujireeka anain waya Satanaa? (2) ¿Kasa nükaaliinjeenaka anain waya Jeʼwaa?

¹⁸ Naashin Satanaa, nnojoishii waya alin nüpüla Jeʼwaa jee nnojoleerü motuin naaʼin tü waainjalakat. Shia keeʼireeka naaʼin Satanaa wanoujain sünain tia. Alawaapejeʼe neʼe tia nümakat. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat nüchiki Jeʼwaa: «Nnojoleerü [...] motüin naaʼin tü kasa anasü jaaʼinrakat jiiʼiyatakat aka nümüin tü naaliikat jüpüla» (Heb. 6:10). Kojutüshaatasü nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa anasü waaʼinrakat nüpüleerua (paashajeʼera 1 Corinto 15:58). Niainjaʼa nnojolin alin Satanaa nüpüla Jeʼwaa otta nnojoleerü motuin naaʼin tü naainjalakat. Nnojo punoujain sünain naʼalain chi Yolujaakai.

¹⁹ Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaa anainrü pülashaatain Satanaa, mojulaain nia jee nimeejeein waya. Wakanaleechipajaʼa nia süka nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa. Süküjüin wamüin tü Wiwüliakat kasain nimeejeenain aka waya Satanaa (2 Cor. 2:11). Nnojoleerü anain wakuwaʼipa müleka watüjaale neʼe saaʼu tia, acheküsü wayouktajüin shia. «Müleka jüleejüle chi Yolujaakai, oʼunamaateechi juulia», müsü tü Wiwüliakat (Sant. 4:7). Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain wayouktajatüin apünüinsü kasa nimeejeeka aka waya Satanaa.