1. (1) ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sümaa niʼyataain? (2) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na aapieekana jee na wayuukana?

TALATÜSÜ NAAʼIN Jeʼwaa waneepia sümaa niʼyataain (Sal. 135:6; Juan 5:​17, TNM). Müsüjeseʼe keeʼireein naaʼin talatüinjanain na aapieekana jee na wayuukana sünain aaʼinraa tü aʼyatawaa naapakat namüin. Nuluwataainjeseʼe naya sünain aaʼinraa kasa talatüinjatka atuma naaʼin. Jamüshijaʼa Jeʼwaa, nuluwataain chi waneeshikai Nüchon sünain aʼyatawaa niʼipajee sünain akumajaa süpüshuaʼa tü kasakalüirua ( paashajeʼera Colosas 1:​15, 16). Saashin tü Wiwüliakat, süpülapünaa paala nüntüin Jesuu yaa mmapaʼamüin chajachi nia chaa iipünaa nümaa Maleiwa sünain akumajaa tü kasakalüirua (Prov. 8:30).

2. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nuluwataʼawalin Jeʼwaa na aapieekana sünain aaʼinraa wanee aʼyatawaa?

² Aküjünüsü suluʼu karalouktaka Génesis sünainmüinreʼeya karalouktaka Alateetkat Mapeena sünain nuluwataʼawalin Jeʼwaa na aapieekana sünain aaʼinraa wanee aʼyatawaa. Wanaa sümaa kaainjalain Adán sümaa Eva, ajünajaanüshii naya suluʼujee tü apainkat Edén. Saashin karalouktaka Génesis, niʼitaain Jeʼwaa wanee «aapieeirua nümaʼanajeejana chaa wüinpujeeruʼu sünain tü apainkat. Ooʼulaka niʼitaain wane chajaruuta leeyatüsü waneepia sümaa chuwatüin. Eʼitaanüsü tüüirua suulia shikerolüin wayuu sünainmüin tü wunuʼu kataapalakat atüma soʼu wayuu» (Gén. 3:24). Saashin karalouktaka Alateetkat Mapeena, nüjütüin Jeʼwaa wanee aapiee «sünain aküjaa  namüin na nüpüshikana süchiki tü kasa alateematüitpakat» (Alat. Map. 22:6).

3. ¿Kasa naainjaka Jesuu sutuma nüshatüin nukuwaʼipa chi Nüshikai?

³ Soʼu yaajachin Jesuu yaa Mmapaʼa talatüsü naaʼin sünain aainjaa süpüshuaʼa tü aʼyatawaa naapakalü Jeʼwaa nümüin. Sutuma nüshatüin nukuwaʼipa chi Nüshikai, eesü tü aʼyatawaa naapakat namüin na nikirajüinkanaʼaya. Süpüla kamalainjatüin namüin tia aʼyatawaakat, müshi nia namüin: «Chi eekai niʼitaain naaʼin sünain anoujaa tanain, nuunteerü naaʼinrüin kasa anasü makat aka saaʼin tü taaʼinrapüʼükat juʼupala. Je tü naaʼinreetkat, alanaʼaleejeeria sünain anain maʼi suulialeʼeya tü taaʼinrapüʼükat, süka toʼunüinjachin eemüin chi Tashikai» (Juan 14:12). Nüküjüinya Jesuu namüin naainjamaatüinjatüin tia, anuu nünüiki: «Je sümaʼinruʼu katüin woʼu, anakaja müleka waʼyataale nümüin chi Maleiwakai kajünalakai taya. Ouktapa waya, ¿jamataaleena süpüla waʼyataainjanain nümüin?» (Juan 9:4).

4-6. (1) ¿Kasajeʼe alataka wamüin nnojoire noonooin Noé sümaa tü nuluwataakalü anain nia Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü anaka wakuwaʼipa sutuma naainjüin Moisés tü aluwataanakalü anain nia? (3) ¿Kasa eeka sünainjee tü aʼyatawaa naapakat wamüin Jeʼwaa?

⁴ Jaʼitakajeʼe süpülapünaa nüntüin Jesuu yaa mmapaʼamüin, naapüin Jeʼwaa aʼyatawaa sümüin wayuu talataka atuma saaʼin. Mayaasüjeʼe nnojoluin nikeraajüin Adán sümaa Eva tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa namüin, watta naalii na ekeraajakana naʼyataain (Gén. 1:28). Jamüshijaʼa Noé, aküjünüsü nümüin jamüinjatüin sukumajia tü anuakat süpüla nnojolinjachin wüinsirüin nia sümaa nüpüshi shiʼitapa tü juya Miyoʼukat. Nnojoire noonooin sümaa tia, nnojotsüjee katüin woʼu maaʼulu (Gén. 6:14-16, 22; 2 Ped. 2:5).

⁵ Nüküjüin Jeʼwaa nümüin Moisés jamüinjatüin sukumajia tü aʼwaajüleekat otta jamüinjatüin sukuwaʼipa naʼyataain na sacerdootekana. Naainjüin Moisés süpüshuaʼaya tü nümakat Jeʼwaa nümüin (Éx. 39:32; 40:12-16). ¿Jamüsü anaka wakuwaʼipa sutuma naainjüin Moisés tü aluwataanakalü anain nia? Naashin Pablo, tü aʼwaajüleekat otta tü sukuwaʼipakat naʼyataain na sacerdootekana shiyaakuasü neʼe tü kasa anasü eeinjatkat mapeena (Heb. 9:1-5, 9; 10:1).

⁶ Shiʼipaʼaya shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa, aʼwanajaʼawaisü tü aʼyatawaa naapakat namüin na aʼyataashiikana nümüin. ¿Kasakaʼa eein sünainjee tia? Aʼwaajünüshi Jeʼwaa waneepia otta anasü nakuwaʼipa na wayuu waneepiakana nümaa. Müsia neʼe sukuwaʼipa sutuma tü naainjakat Jesuu kepiaiwaʼaya nia chaa iipünaa ooʼulaka suʼunnaa kepiain nia yaa saaʼu Mmaka (Juan 4:34; 17:4). Akaʼaya maaʼulu yaa, aʼwaajünüshi Jeʼwaa sünainjee tü aʼyatawaa waainjakat nümüin (Mat. 5:16; paashajeʼera 1 Corinto 15:58). ¿Jamüshi nuʼwaajünaka Jeʼwaa sutuma tia aʼyatawaakat?

7, 8. (1) ¿Jarat tü aʼyatawaa waainjakat nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka shiʼipajee tü nümakat wamüin Jeʼwaa?

⁷ Kojutüsü maʼin wayuu nümüin Jeʼwaa sükajee nuuʼulaain naya naʼyataajiraain nümaa (1 Cor. 3:​9, TNM). Wainma wawalayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sünain akumajaa waneeirua kasa maʼaka naaʼin Noé nümaa Moisés. Eeshii eekai naʼyataain sünain akumajaa Piichi süpülajatka Outkajawaa miyoʼu, Piichi outkajaalee jee müsia piichi süpülajatka Weteet. Eeshii eekai naʼyataain sünain anaataa Piichi outkajaalee jee sünain akumajaa tü Weteet chainjatkat chaa Warwick (Nueva York) (piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21). Süpüshuaʼa tia aʼyatawaakat, nümüinjatü Maleiwa, makalaka kojutüinjatüin shia atumaa. Eepejeʼe wanee aʼyatawaa waainjüinjatka wayakana wapüshuaʼa: tü aküjaakat pütchi. Aʼwaajünüshi Jeʼwaa sünainjee tia otta anasü nakuwaʼipa na wayuu aapaakana sümaa (Aluw. 13:47-​49). Sükaaliinjüin waya nupueulose Jeʼwaa sünain tü aküjaakat pütchi. Makalaka nüküjawalin wamüin Jeʼwaa tü waaʼinrajatkat sükajee tü nupueulosekat.

 ⁸ Na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa oonooshii waneepia sümaa tü sümakat namüin tü nupueulosekat Jeʼwaa ( paashajeʼera Hebreokana 13:​7, 17). «¿Jamüsüche makaʼa shia natuma?», eeshii wamüle sümüin wanee kasa jeket suluwataaka anain waya nupueulose Maleiwa. Oonoopejeʼe waya sümaa tü nümakat Jeʼwaa wamüin süka watüjaain saaʼu aneerüin wakuwaʼipa sutuma.

9. ¿Jamüsü anaka süpüla washatüin nakuwaʼipa na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat?

⁹ Na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, neeʼiyatüin namüin na wawalayuukana sünain naaʼinreein maʼin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa (2 Cor. 1:​24, TNM; 1 Tes. 5:​12, 13). Aʼyataashii maʼin naya nümüin Jeʼwaa otta naaʼinrüin tü kasa jeket suluwataakalü anain naya nupueulose Maleiwa. Jamüshiijaʼa naya, nachajaain sukuwaʼipa süpüla naküjüinjanain pütchi na wawalayuukana suluʼupünaa teleepono, eere soʼonule anua otta eere jouluin wayuu. Wainma kasa anasü neʼraka sünainjee tia. Jamüsüjaʼa chaa Alemania, eejana pienchishii pürekutsoot oʼunakana sünain aküjaa pütchi eere wainmain oikkaalee jee müsia kakaliairü nnojoluin aküjünüin pütchi chayaa. Naʼaka naya wawalayuukana eejachi wanee laülaashi suluʼu tü outkajaaleekat, Michael nünülia. Müshi nia: «Kakaliainna waya nnojoliin aküjüin pütchi suluʼupünaa oikkaalee, müshiijeseʼe mmoluin maʼin waya. Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa kasa süpüshuaʼa, makalaka nükaaliinjüin waya süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sünain aküjaa pütchi wanaa sümaa tia. ¡Talatashaatashii maʼin waya saaʼu weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa otta waainjüin tü nümakat suluʼu tü karalouktakat Waʼyataain Nümüin Maleiwa! ». ¿Jama wayakana? ¿Waaʼinreetche tü kasa jeket suluwataakalü anain waya tü nupueulosekat Maleiwa?

10. ¿Kasa suʼwanajaaka akuwaʼipa nupueulose Jeʼwaa jekenainka?

¹⁰ Eesü suʼwanajaʼawaire waneeirua kasa suluʼu Weteet. Jamüsüjaʼa jekenainka, eesü waneeirua Weteet nnojoluitpaka aʼyataanüin aluʼu, nayasaʼa na wawalayuu aʼyataapuʼukana suluʼu aluwataanüshii suluʼumüin wanee suwalaʼata Weteet eekai miyoʼuin. Mayaapejeʼe kapüleein tia namüin naya wawalayuukana, neʼrüin tü kasa anasü eekat sünainjee tia (Ecl. 7:8). Anasü maʼin nakuwaʼipa naya wawalayuukana saaʼu neʼrüin tü kasa aʼwanajaʼawaikat maaʼulu suluʼu nupueulose Jeʼwaa.

11-13. ¿Kasa naainjaka waneeinnua wawalayuu aʼyataapuʼukana suluʼu tü Weteet nnojoluitpakalü aʼyataanüin aluʼu?

¹¹ Wainma kasa eeka süpüla watüjüin nanainjee na wawalayuu aʼyataapuʼukana suluʼu tü Weteet nnojoluitpakalü aʼyataanüin aluʼu. Wainma na kakaliakana sünain aʼyatawaa suluʼu tü Weteet kalujunakat paala naya. Eeshi wanee wawala Rogelio nünülia, aʼyataapuʼushi nia sümaa nuʼwayuuse suluʼu wanee Weteet joʼuuchon chajatka Centroamérica, naluwataanaka suluʼumüin tü Weteet chakat México eere wattain maʼin naalii na wawalayuukana. «Shia kapüleeka maʼin wamüin wapütüin wapüshi otta waʼaleewainyuu», müshi Rogelio. Eetaashijaʼa joo wanee wawala ajütünakai Méxicomüin, Juan nünülia. «Maaʼatshi teʼiwaikai aaʼin antaa suluʼu Weteet, aʼaleewajaainjachi taya tachikuaʼa otta ekiʼralaainjachi taya sünain nakuwaʼipa na wayuu yaakana kepiain», müshi nia.

¹² Kapüleesia namüin waneeinnua weteliita chejeʼewaliika Europa noʼunüinjanain suluʼumüin Weteet chaka Alemania. Jamüshiijaʼa na weteliita aluwataanakana Suizajee, nasukajaain tü uuchikat los Alpes süka kiʼrainnain naya chayaa. Na wawalayuu chejeʼewaliikana Austria shia kapüleeka namüin naʼakainjanain naya watta naalii wawalayuu. Joʼuuchon tü Weteet kalujunakat naya namaiwa.

¹³ Na wawalayuu akolojookana suluʼumüin wanee mma naata, ekiʼralaainjana suluʼu wanee piichi jeket, ekiʼralaainjana sünain aʼyatawaa namaa wawalayuu nnojoliika neʼraajüin jee eeshii eekai nekirajaainjanain sünain wanee aʼyatawaa jeket. Ekiʼralaainjanaʼaya naya namaa na wawalayuu noutkajaakana amaa jee namaa na naküjakana amüin pütchi. Eeshii na ekirajaainjanakana sünain wanee anüikii naata. Watta naalii na  weteliita aainjakana tia mayaapejeʼe kapüleein shia namüin. ¿Jamüsü naainjaka tia?

14, 15. (1) ¿Kasa naaʼinraka wainma wawalayuu sutuma kojutüin namüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa jaʼitainna jalain naluwataanüin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nakuwaʼipa?

¹⁴ «Süka alin tapüla Jeʼwaa, oʼunüsü taya eemüinre taluwataanüin. Nnojoishi nia alin tapüla sutuma tü mma kaluʼukat taya, tü piichi kaluʼukat taya jee tü aʼyatawaa naapakat tamüin», müsü sünüiki Grethel. «Nia Jeʼwaa kajünalaka taya, müsüjeseʼe nnojoluin tayouktajaain nümaa», müsü Dayska. Müsia nünüiki André sümaa Gabriela. Anuu nanüiki: «Oonooshii waya nümaa Jeʼwaa süpüla weeʼiyatüin sünain shiain kojutüleein wamüin aʼyatawaa nümüin suulialeʼeya tü suchuntaakat waaʼin». Naashin nayakana, shia anaka aluʼu woonoomaatüle sümaa tü kasa jeket suluwataakalü anain waya nupueulose Jeʼwaa. Nnojotsü wayouktajaainjatüin amaa.

¹⁵ Noʼutku na wawalayuu aʼyataapuʼukana suluʼu tü Weteet nnojoluitpakalü aʼyataanüin aluʼu, pürekutsootshii naya maaʼulu. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa naluwataanüinjanain na wawalayuu aʼyataapuʼukana suluʼu Weteet chajatka Dinamarca, Noruega otta Suecia süpüla naʼyataain suluʼu tü Weteet Escandinavia münakat, eeshii na pürekutsootkana. Naʼaka naya wawalayuukana, eejachi Florian sümaa Anja, anuu nanüiki: «Talatüsü waaʼin sümaa tü waʼyataainkat mayaainjeʼe nnojoluin kiʼrain waya sünain. Anashaatasü maʼin wamüin waʼyataajiraain nümaa Jeʼwaa jaʼitainna jalain aluwataanüin waya. Shiimain maʼin wainmain tü kasa anasü naapakat wamüin». Eesüjaʼa süpüla nnojoluin sülatüin wamüin tü alatakat namüin naya wawalayuukana, akatsaʼa eein süpüla washatüin nakuwaʼipa sünain shiain kojutüleeinjatüin wamüin tü Nuluwataayakat Maleiwa (Is. 6:8). Anasü nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin, jaʼitainna jalain naluwataanüin.

16. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka saashin Galacia 6:4? (2) ¿Jarat tü aʼyatawaa anashaatakat maʼin aapünaka wamüin?

¹⁶ Saaʼu wayuuin kaainjaralii waya, wayoujireʼerawalin wakuwaʼipa sümaa nakuwaʼipa waneeinnua wayuu. Eejüinjatpajaʼa waaʼin sünain tü waaʼinrakat waneʼewai wakua saashin tü Wiwüliakat ( paashajeʼera Galacia 6:4). Nnojoishii süpüla laülaashiinjanain suluʼu tü outkajaaleekat  wayakana wapüshuaʼa, nnojoishii süpüla pürekutsooliin, misioneeroin jee weteliitain wayakana wapüshuaʼa. Eepejeʼe wanee aʼyatawaa anashaatasü maʼin aapünaka wamüin nutuma Jeʼwaa: shia waʼyataajiraain nümaa sünain aküjaa tü pütchi anasükat. Anashaatasü maʼin tia aʼyatawaakat.

17. (1) ¿Kasa kapüleeka wamüin sutuma nuluwataayülin Satanaa saaʼu mmaka? (2) ¿Jamüsü nnojoluinjatka mojuin waaʼin sutuma tia?

¹⁷ Sutuma nuluwataayülin Satanaa saaʼu mmaka, kapüleesü maʼin wamüin aaʼinraa tü waaʼinreekalü amüin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Eesü kapüleere shia wamüin sutuma waʼyataainjanain süpüleerua wapüshi, ayuulin waya jee shiale sutuma waneeirua kasa. Jaʼitairü müin wakuwaʼipa mayaa, nnojo mojuin waaʼin sutuma tia. Süka jamüin, eein süpüla waküjüin waneepia sümüin wayuu süchiki tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa jee tü Nuluwataayakat. Tü anakat nümüin Jeʼwaa shia waʼyataale nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin jaʼitairü palitchoin shia. Wanee kasa waaʼinrajatka shia wachuntüin nümüin Jeʼwaa napüleerua na wawalayuu anakana akuwaʼipa süpüla wainmain naʼyataain nümüin. Soto waaʼin kojutüin nümüin Jeʼwaa napüshuaʼa na wayuu aʼwaajakana nia.

18. ¿Jamüsü waʼatapajüinjatka jeketüin tü mmakat süpüla waaʼinrüinjatüin tü isakat wachiki sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa?

¹⁸ Talatüshi Jeʼwaa saaʼu waʼyataajiraain nümaa mayaapejeʼe eein tü kasa jookalü apüla waya otta kaainjalain waya. Anashaatasü maʼin wakuwaʼipa süka waʼyataajiraain nümaa Jeʼwaa maaʼutpünaa, süka sülüʼülüin süpüla sajaʼttajatüin tü kasa mojusükat. Waʼatapajashaatain maʼin jeketüinjatüin tü mmakat süpüla waaʼinrüinjatüin tü isakat wachiki maaʼulu sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Soʼu tia, talateerü maʼin waaʼin, jimateerü waaʼin otta kateerü woʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (1 Tim. 6:18; 1 Tim. 6:​19, TNM).

19. ¿Kaseerü alataka süchikijee Armagedón?

¹⁹ Alüʼütsü maʼin süpüla suluʼuin waya tü mma jeketkat, makalaka anain jülüjüle waaʼin tü nümakat Moisés namüin na israeliitakana süpülapünaa nekeroluin suluʼumüin tü Mma Aapünajatkat namüin. Anuu nünüiki: «Shiimain maʼin nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa, chi Pümaleiwasekai süpüla anainjatüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü paaʼinrakat süka pajapü» (Deut. 30:​9, TNM). Süchikijee Armagedón, naapeerü Jeʼwaa tü Mmakat namüin na aʼyataajiraakana nümaa. Naʼyatajeenaka süpüla paʼaraiisüinjatüin shia.