Etelä-Koreassa aseistakieltäytyjät saivat 26. lokakuuta 2020 ensi kertaa mahdollisuuden siviilipalvelukseen. Pian kävi kuitenkin ilmi, että Etelä-Korean järjestämä siviilipalvelus on luonteeltaan rangaistuksenomaista ja sekä kestoltaan että kovuudeltaan syrjivää. Maassa käytössä oleva kolmen vuoden siviilipalvelus on kaksi kertaa niin pitkä kuin asepalvelus, mikä on ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa. Näiden kolmen vuoden ajan aseistakieltäytyjät ovat ikään kuin kotiarestissa, suljettuina vankilassa oleviin asuntoloihin ja tiukkojen rajoitusten alaisina.

Monet asiantuntijat Etelä-Koreassa ja muissa maissa – muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea ja Etelä-Korean kansallinen ihmisoikeuskomissio – ovat huomauttaneet, että järjestelmää olisi korjattava. Kansainvälisten normien mukaan siviilipalvelus ei saa kestää pidempään kuin puolitoista kertaa niin kauan kuin asepalvelus, ellei siihen ole järkeviä ja objektiivisia syitä. Hyvät siviilipalvelusohjelmat eivät rajoita vakavasti henkilön liikkumisvapautta eivätkä sisällä osallistumista mihinkään sotilaallisen toimintaan.

Näiden syiden vuoksi jotkut eteläkorealaiset Jehovan todistaja -miehet ovat kieltäytyneet mukautumasta tähän siviilipalvelusohjelmaan. Jotkut ovat jättäneet valituksia oikeusistuimiin. Etelä-Korean perustuslakituomioistuin hylkäsi 30. toukokuuta 2024 kaikki siviilipalvelusta koskevat valitukset äänin 5–4. Tuomioistuimen ratkaisuun liittyi kuitenkin eriävä mielipide, jonka mukaan siviilipalvelus on nyt luonteeltaan rangaistuksenomaista: ”Sellainen siviilipalvelus ei olisi mitään muuta kuin jälleen yhdenlainen rangaistus, joka loukkaisi aseistakieltäytyjien oikeutta omantunnonvapauteen.”

Ensimmäinen aseistakieltäytyjä, joka on vangittu Etelä-Koreassa siviilipalveluksesta kieltäytymisen vuoksi, on Byeon Woo-jin, 29-vuotias naimisissa oleva mies. Hän ei voi omantuntonsa vuoksi hyväksyä asepalvelusta, mutta hänen mielestään siviilipalvelus oli niin rangaistuksenomaista, että se loukkasi hänen perustuslaillisia oikeuksiaan. Harkittuaan asiaa huolellisesti hän päätti kieltäytyä kunnioittavasti siviilipalveluksesta. Hän sanoi olevansa valmis ei-rangaistuksenomaiseen siviilipalvelukseen, mikäli siihen avautuisi mahdollisuus, mutta oikeusistuin langetti hänelle puolentoista vuoden vankeustuomion.

Tähän mennessä siviilipalveluksesta on kieltäytynyt Byeon Woo-jinin lisäksi 11 Jehovan todistaja -miestä, ja oikeudessa käsitellään parhaillaan 8 miehen asiaa. Heitäkin odottaa vankeustuomio, mikäli oikeus niin päättää.

1. 24. heinäkuuta 2024

   Byeon Woo-jin saa siviilipalveluksesta kieltäytymisen vuoksi puolentoista vuoden vankeustuomion.

2. 10. marraskuuta 2022

   Saatuaan palvelukseenastumismääräyksen Byeon Woo-jin lähettää armeijan henkilöstöhallintoon kirjeen, jonka mukaan hän kieltäytyy asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta omantunnonsyistä.

3. 26. lokakuuta 2020

   Etelä-Korea ottaa käyttöön siviilipalveluksen aseistakieltäytyjille.

4. 1. marraskuuta 2018

   Etelä-Korean korkein oikeus päättää äänin 9–4, että omantunnonsyistä johtuva aseistakieltäytyminen ei ole rikos.

5. 28. kesäkuuta 2018

   Etelä-Korean perustuslakituomioistuimen mukaan yksi asepalveluslain osa on perustuslain vastainen, koska se ei tarjoa mahdollisuutta siviilipalvelukseen.

6. 18. lokakuuta 2016

   Gwangjun muutoksenhakutuomioistuin antaa ensi kertaa vapauttavan tuomion kolmelle aseistakieltäytyjälle.

7. 30. elokuuta 2011

   Perustuslakituomioistuin vahvistaa jälleen, että aseistakieltäytyjien rankaiseminen ei ole lainvastaista.

8. 26. elokuuta 2004

   Perustuslakituomioistuin vahvistaa, että aseistakieltäytyjien rankaiseminen ei ole perustuslain vastaista.

9. 1975

   Pakollinen asevelvollisuus ilman poikkeuksia tulee voimaan.

10. 1973

    Vangittuja todistajia aletaan kiduttaa, ja kidutukset jatkuvat 1990-luvun puoliväliin saakka.

11. 1953

    Ensimmäinen asepalveluksesta kieltäytyvä todistaja vangitaan.