1, 2. a) Kuka on Jehovan huomattavin todistaja? b) Mitä Jeesuksen nimi merkitsee, ja miten hän eli sen mukaisesti?

”SITÄ varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” (Lue Johanneksen 18:33–37.) Jeesus Kristus lausui nämä sanat Juudean roomalaiselle käskynhaltijalle oikeudenkäynnissä, jossa häntä uhkasi kuolemantuomio. Jeesus oli juuri sanonut olevansa kuningas. Vuosia myöhemmin apostoli Paavali viittasi hänen rohkeuteensa kirjoittaessaan, että hän ”esitti todistajana hyvän julkisen julistuksen Pontius Pilatuksen edessä” (1. Tim. 6:13). Joskus tosiaan vaaditaan suurta rohkeutta, jotta voisi olla ”uskollinen ja totuudellinen todistaja” vihan täyttämässä Saatanan maailmassa (Ilm. 3:14).

² Koska Jeesus kuului juutalaiseen kansakuntaan, hän oli Jehovan todistaja syntymästään saakka (Jes. 43:10). Hän osoittautuikin merkittävimmäksi todistajaksi, jonka Jumala on koskaan kutsunut puolustamaan nimeään. Jeesus suhtautui vakavasti sen nimen merkitykseen, jonka Jumala oli antanut hänelle. Ilmoittaessaan Jeesuksen ottoisälle Joosefille, että Maria oli raskaana pyhästä hengestä, enkeli sanoi: ”Hän synnyttää pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” (Matt. 1:20, 21; alav.) Raamatunoppineet  ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että nimi Jeesus tulee heprealaisesta nimestä Jesua ja sisältää lyhentymän Jumalan nimestä. Se merkitsee ’Jehova on pelastus’. Nimensä merkityksen mukaisesti Jeesus auttoi ”Israelin huoneen kadonneita lampaita” katumaan syntejään, jotta he saisivat jälleen Jehovan hyväksynnän (Matt. 10:6; 15:24; Luuk. 19:10). Siksi hän todisti innokkaasti Jumalan valtakunnasta. Evankeliuminkirjoittaja Markus kertoo: ”Jeesus meni Galileaan ja saarnasi Jumalan hyvää uutista ja sanoi: ’Määräaika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Katukaa ja uskokaa hyvään uutiseen.’ ” (Mark. 1:14, 15.) Jeesus myös tuomitsi rohkeasti juutalaisten uskonnolliset johtajat, mikä oli yksi syy siihen, että hänet teloitettiin kidutuspaalussa (Mark. 11:17, 18; 15:1–15).

3. Mitä tapahtui kolmantena päivänä Jeesuksen kuoleman jälkeen?

³ Kolmantena päivänä Jeesuksen julman kuoleman jälkeen tapahtui suuri ihme: Jehova herätti hänet kuolleista, ei ihmiseksi vaan kuolemattomaksi henkiolennoksi (1. Piet. 3:18). Osoittaakseen olevansa jälleen elossa Herra Jeesus näyttäytyi ihmiseksi aineellistuneena. Heti ylösnousemuspäivänään hän näyttäytyi eri opetuslapsille ainakin viisi kertaa. (Matt. 28:8–10; Luuk. 24:13–16, 30–36; Joh. 20:11–18.)

4. Mitä tilaisuutta Jeesus johti ylösnousemuspäivänään, ja minkä tehtävän hän antoi opetuslapsilleen?

⁴ Viidennellä kerralla Jeesus näyttäytyi apostoleilleen ja muille, jotka olivat koolla heidän kanssaan. Tuossa ikimuistoisessa tilaisuudessa tutkittiin hänen johdollaan Jumalan sanaa. ”Hän avasi heidän mielensä täysin tajuamaan Raamatun kirjoitusten merkityksen.” Näin heille valkeni, että hänen kuolemansa Jumalan vihollisten käsissä ja ihmeellinen ylösnousemuksensa oli ennustettu noissa kirjoituksissa. Tämän ylösnousemuspäivänään pitämänsä kokouksen lopuksi Jeesus osoitti kuulijoilleen, mikä olisi heidän tehtävänsä. Hän kertoi heille, että ”hänen nimensä perusteella saarnattaisiin katumusta syntien anteeksi antamiseksi kaikissa kansakunnissa – Jerusalemista alkaen”. Sitten hän sanoi: ”Teidän on määrä olla tämän todistajia.” (Luuk. 24:44–48.)

5, 6. a) Miksi Jeesus sanoi, että opetuslapset tulisivat olemaan hänen todistajiaan? b) Mitä Jehovan tarkoitukseen liittyvää uutta piirrettä opetuslasten oli määrä tehdä tunnetuksi?

⁵ Niinpä kun Jeesus 40 päivää myöhemmin näyttäytyi viimeistä kertaa, apostolit varmastikin ymmärsivät, mitä hän tarkoitti yksinkertaisilla mutta painokkailla sanoillaan: ”Te tulette olemaan todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.” (Apt. 1:8.) Miksi Jeesus sanoi, että he tulisivat olemaan hänen eivätkä Jehovan todistajia? Hänen kuulijansa olivat israelilaisia, ja siksi he olivat jo Jehovan todistajia.

⁶ Jeesuksen opetuslasten oli nyt määrä tehdä tunnetuksi erästä Jehovan tarkoitukseen liittyvää uutta piirrettä, jolla olisi paljon enemmän merkitystä kuin Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta ja myöhemmin Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Jeesuksen Kristuksen kuolema ja ylösnousemus loivat perustan vapaudelle kaikkein pahimmanlaatuisesta vankeudesta, nimittäin synnin ja kuoleman orjuudesta. Helluntaina vuonna 33 Jeesuksen vasta voidellut opetuslapset puhuivat ”Jumalan suurenmoisuuksista”, ja monet kuulijoista osoittivat vastakaikua. Näin Jeesus, joka oli nyt Isänsä oikealla puolella taivaassa, alkoi nähdä, miten  hänen nimensä sai lisää merkitystä: tuhannet katuivat ja uskoivat hänen olevan Jehovan järjestämä pelastuskeino. (Apt. 2:5, 11, 37–41.)

7. Mitä vuoden 33 helluntaipäivän tapahtumat osoittivat?

⁷ Vuoden 33 helluntaipäivän tapahtumat osoittivat, että Jehova oli ottanut suosiollisesti vastaan Jeesuksen täydellisen ihmisuhrin arvon, mikä mahdollisti synnin sovittamisen eli peittämisen (Hepr. 9:11, 12, 24). Kuten Jeesus selitti, hän ei ”tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” (Matt. 20:28). Niihin ”moniin”, jotka hyötyisivät Jeesuksen lunnaista, kuuluisi muitakin kuin katuvia juutalaisia, sillä Jumalan tahto on, että ”kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat”. Lunastusuhri ”ottaa pois maailman synnin”. (1. Tim. 2:4–6; Joh. 1:29.)

8. Miten laajalti Jeesuksen opetuslapset todistivat, ja minkä ansiosta se oli mahdollista?

⁸ Oliko Jeesuksen varhaisilla opetuslapsilla rohkeutta jatkaa hänestä todistamista? Kyllä oli, mutta he eivät onnistuneet siinä omin voimin. Jehovan väkevä pyhä henki innosti ja vahvisti heitä jatkamaan todistustyötä. (Lue Apostolien tekojen 5:30–32.) Noin 27 vuotta vuoden 33 helluntain jälkeen voitiin sanoa, että ”hyvän uutisen totuutta” oli julistettu niin juutalaisille kuin ei-juutalaisillekin ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on” (Kol. 1:5, 23).

9. Mitä alkuperäiselle kristilliselle seurakunnalle tapahtui?

⁹ Valitettavasti alkuperäinen kristillinen seurakunta vähitellen turmeltui (Apt. 20:29, 30; 2. Piet. 2:2, 3; Juud. 3, 4). Jeesuksen ennustuksen mukaan ”paholaisen” eli Saatanan edistämä luopumus kehittyisi ja peittäisi näkyvistä aidon kristillisyyden ”asiainjärjestelmän päättymiseen” saakka (Matt. 13:37–43). Sitten Jehova asettaisi Jeesuksen ihmismaailman Kuninkaaksi. Tämä tapahtui lokakuussa 1914, jolloin alkoivat Saatanan pahan järjestelmän ”viimeiset päivät” (2. Tim. 3:1).

10. a) Mihin tärkeään ajankohtaan nykyajan voidellut kristityt kiinnittivät huomiota? b) Mitä tapahtui lokakuussa 1914, ja miten se on käynyt selvästi ilmi?

¹⁰ Nykyajan voidellut kristityt kiinnittivät etukäteen huomiota siihen, että vuoden  1914 lokakuu olisi merkittävä ajankohta. He perustivat näkemyksensä Danielin ennustukseen suuresta puusta, joka hakattiin maahan mutta joka kasvoi uudelleen ”seitsemän ajan” kuluttua (Dan. 4:16). Tulevaa läsnäoloaan ja ”asiainjärjestelmän päättymistä” koskevassa profetiassaan Jeesus sanoi tätä samaa ajanjaksoa ”kansakuntien määräajoiksi”. Käänteentekevästä vuodesta 1914 alkaen kaikki ovat voineet selvästi nähdä maan uuden Kuninkaan, Kristuksen, ”läsnäolon – – tunnusmerkin”. (Matt. 24:3, 7, 14; Luuk. 21:24.) Siitä lähtien ”Jumalan suurenmoisuuksiin” on sisältynyt se, että Jehova on asettanut Jeesuksen ihmismaailman Kuninkaaksi.

11, 12. a) Mitä maan uusi Kuningas alkoi tehdä sodanjälkeisenä vuonna 1919? b) Mikä kävi ilmeiseksi 1930-luvun puolivälistä lähtien? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

¹¹ Maan uutena Kuninkaana Jeesus Kristus alkoi pian vapauttaa voideltuja seuraajiaan ”Suuren Babylonin” vankeudesta (Ilm. 18:2, 4). Sodanjälkeisenä vuonna 1919 avautui mahdollisuus todistaa kautta maailman Jumalan järjestämästä pelastuskeinosta ja kertoa hyvää uutista perustetusta Valtakunnasta. Voidellut kristityt tarttuivat tähän tilaisuuteen, minkä ansiosta koottiin tuhansia muita, joista tuli Kristuksen voideltuja perijätovereita.

¹² Vuoden 1935 tienoilla kävi ilmeiseksi, että Kristus oli alkanut koota miljoonia ”muita lampaitaan”, joista muodostuisi monikansallinen ”suuri joukko”. Voideltujen kristittyjen ohjauksessa myös suuren joukon jäsenet jäljittelevät Jeesuksen rohkeutta ja tekevät julkisesti tunnetuksi, että he saavat kiittää pelastuksestaan Jumalaa ja Kristusta. Kun he jatkavat kestävinä todistustyötä ja säilyttävät uskonsa Kristuksen lunnaisiin, he selviytyvät elossa ”suuresta ahdistuksesta”, joka tekee lopun Saatanan maailmasta. (Joh. 10:16; Ilm. 7:9, 10, 14.)

13. Mitä me Jehovan todistajat olemme päättäneet tehdä, ja miten voimme onnistua siinä?

¹³ Haluamme epäilemättä pitää edelleen suuressa arvossa etuoikeuttamme todistaa niistä ”suurenmoisuuksista”, joita Jehova Jumala on saanut aikaan, samoin kuin hänen tulevaisuutta koskevista lupauksistaan. Todistustyö ei tosin aina ole helppoa. Monet veljemme työskentelevät alueilla, joilla he kohtaavat paljon välinpitämättömyyttä, pilkkaa tai suoranaista vainoa. Voimme toimia samoin kuin apostoli Paavali ja hänen kumppaninsa. Paavali sanoi: ”Me keräsimme Jumalamme avulla rohkeutta puhua teille Jumalan hyvää uutista suurin ponnistuksin.” (1. Tess. 2:2.) Emme siis milloinkaan anna periksi, vaan pidämme horjumatta kiinni vihkiytymislupauksestamme  Saatanan järjestelmän sortuessa raunioiksi (Jes. 6:11). Koska emme pysty tähän omin voimin, meidän täytyy varhaiskristittyjen esimerkin mukaisesti rukoilla, että Jehova antaisi meille henkensä välityksellä ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen”. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 4:1, 7; Luuk. 11:13.)

14, 15. a) Miten kristittyihin suhtauduttiin ensimmäisellä vuosisadalla, ja mitä apostoli Pietari sanoi heille? b) Mitä meidän tulisi muistaa, jos meitä kohdellaan huonosti siksi, että olemme Jehovan todistajia?

¹⁴ Miljoonat ihmiset väittävät nykyään olevansa kristittyjä, ”mutta teoillaan he kieltävät hänet [Jumalan], koska he ovat inhottavia ja tottelemattomia eivätkä minkäänlaiseen hyvään työhön hyväksyttyjä” (Tit. 1:16). Meidän on hyvä muistaa, että ensimmäisellä vuosisadalla aitoja kristittyjä vihasivat monet, elleivät useimmat, heidän aikalaisensa. Tämän vuoksi apostoli Pietari kirjoitti: ”Jos teitä häväistään Kristuksen nimen vuoksi, niin olette onnellisia, koska – – Jumalan henki lepää teidän päällänne.” (1. Piet. 4:14.)

¹⁵ Soveltuvatko nämä henkeytetyt sanat nykyään eläviin Jehovan todistajiin? Kyllä, koska me todistamme Jeesuksen kuninkuudesta. Näin ollen se, että meitä vihataan Jehovan nimen vuoksi, on samaa kuin se, että meitä ”häväistään [Jeesuksen] Kristuksen nimen vuoksi”. Jeesushan sanoi vastustajilleen: ”Minä olen tullut Isäni nimessä, mutta te ette ota minua vastaan.” (Joh. 5:43.) Kun siis seuraavan kerran kohtaat vastustusta todistustyössä, rohkaise mielesi. Tällainen huono kohtelu osoittaa, että Jumala hyväksyy sinut ja hänen henkensä ”lepää – – päälläsi”.

16, 17. a) Mitä Jehovan palvelijat saavat kokea monissa osissa maailmaa? b) Mitä olet päättänyt tehdä?

¹⁶ Muista myös, että monissa osissa maailmaa saadaan suurta kasvua. Jopa paljon käydyiltä alueilta löytyy edelleen ihmisiä, jotka kuuntelevat suurenmoista pelastuksen sanomaamme. Haluamme tunnollisesti palata kiinnostuneiden luo ja mikäli mahdollista tutkia heidän kanssaan Raamattua auttaaksemme heitä edistymään kohti vihkiytymistä ja kastetta. Todennäköisesti sinulla on samanlaisia tunteita kuin Etelä-Afrikassa asuvalla Sariella, joka on ollut mukana todistustyössä yli 60 vuotta. Hän sanoo: ”Olen syvästi kiitollinen siitä, että minulla on Jeesuksen lunastusuhrin ansiosta hyvä suhde Jehovaan, kaikkeuden Suvereeniin, ja olen onnellinen voidessani tehdä tunnetuksi hänen loistoisaa nimeään.” Hän ja hänen miehensä Martinus ovat auttaneet monia, myös kolmea lastaan, tulemaan Jehovan palvojiksi. Sarie lisää: ”Mikään muu työ ei tuo suurempaa tyydytystä, ja pyhän henkensä välityksellä Jehova antaa meille kaikille voimaa jatkaa tätä elämääpelastavaa palvelusta.”

¹⁷ Olemmepa kastettuja kristittyjä tai ponnistelemmepa kohti tätä tavoitetta, meillä on täysi syy tuntea kiitollisuutta siitä, että saamme olla Jehovan todistajien maailmanlaajuisen seurakunnan yhteydessä. Todista siksi edelleen perusteellisesti ja pysy puhtaana Saatanan epäpyhän maailman saastutuksesta. Näin tuotat kunniaa rakastavalle taivaalliselle Isällemme, jonka loistoisa nimi liitetään meihin.