Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Paljon tietoa, vähän muutoksia

Paljon tietoa, vähän muutoksia

Paljon tietoa, vähän muutoksia

”Tieteen viimeaikaisista voitoista huolimatta ihminen ei ole muuttunut paljonkaan viimeisten kahdentuhannen vuoden aikana, ja näin ollen meidän on edelleen yritettävä ottaa oppia historiasta.” (Kenneth Clark, Länsimainen perintömme)

TIEDE on eittämättä ottanut merkittäviä edistysaskelia vuosisatojen saatossa. Time-lehti kirjoitti, että edistys on ”mahdollistanut miljoonille ihmisille historian korkeimman elintason”. Osa suurimmista edistysaskelista on otettu lääketieteen saralla. Keskiajalla ”lääketiede oli alkeellista ja karkeaa”, sanoo historioitsija Zoé Oldenbourg. ”Lääkäri saattoi yhtä hyvin tappaa kuin parantaa.”

Ei aina halukkaita ottamaan opikseen

Ihmiset eivät ole aina olleet halukkaita ottamaan opikseen. Esimerkiksi 1800-luvun lopulla monet lääkärit eivät piitanneet painavista todisteista, jotka osoittivat, että he itse vaikuttivat jossain määrin tartuntojen leviämiseen potilaittensa keskuudessa. Siksi he pitivät itsepintaisesti kiinni vaarallisista tavoista ja kieltäytyivät pesemästä käsiään potilaan vaihtuessa.

Edistysaskeleet jatkuivat kuitenkin tieteessä ja tekniikassa. Siksi olisi johdonmukaista ajatella, että ihmiset olisivat oppineet aiemmista kokemuksista, miten maailmasta saadaan onnellisempi ja turvallisempi paikka elää. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Ajatellaanpa 1700-luvun Eurooppaa. Tuota aikakautta kutsutaan valistuksen ja järjen ajaksi. Silti ”kaikesta taiteen ja tieteen alalla pursuavasta neroudesta huolimatta yhä harjoitettiin järjetöntä vainoa ja käytiin raakoja sotia, joissa osoitettiin vertaansa vailla olevaa julmuutta”, kirjoittaa Kenneth Clark.

Haluttomuus ottaa oppia menneisyydestä ja välttää toistamasta samoja virheitä on ilmeinen yhä meidän aikanamme. Sen vuoksi koko olemassaolomme näyttää olevan uhattuna. Kirjoittaja Joseph Needhamin mielestä tilanne on jo niin vaarallinen, että ”nykyään voimme vain toivoa ja rukoilla, – – etteivät raivohullut päästä ihmiskunnassa irti voimia, jotka voisivat hävittää – – kaiken elämän maapallolta”.

Mistä johtuu, että kaikesta ihmisen nerokkuudesta ja oppineisuudesta huolimatta maailma on edelleen täynnä väkivaltaa ja raakuutta? Tuleeko tilanne koskaan muuttumaan? Tarkastelemme näitä kysymyksiä kahdessa seuraavassa kirjoituksessa.

[Kuvien lähdemerkinnät s. 3]

KANSI: WWI tykit: U.S. National Archives; WWII keskitysleirien uhrit: Robert A. Schmuhl, USHMM Photo Archives

Sivut 2 ja 3: B-17-pommikone: USAF; nainen: Instituto Municipal de Historia, Barcelona; pakolaiset: UN PHOTO 186797/J. Isaac; 23 kilotonnin räjähdys: U.S. Department of Energy