Oupwe Usuni Sokkun Aramas Mi Fel!
Oupwe Usuni Sokkun Aramas Mi Fel!
“Pokiten ekkeei mettoch meinisin repwe morolo, oupwe usuni sokkun aramas mi föfföri föfför mi fel o angang mi fich ngeni Kot!”—2 PET. 3:11, NW.
1. Pwata a seröch nöün Piter we arüüachöön taropwe ngeni ekkewe Chon Kraist lon ränin we?
ATUN ewe aposel Piter a makkeei nöün we arüüachöön taropwe, chon ewe mwichefelin Korint ra fen engilo fän riäfföü, nge ese kisilo ar tinikken are mangolo ar feffeitä. Ina popun, ewe Tefil a äeä pwal eü minen sossot mi fen liapeni chommong. Piter a affata pwe Setan a sotun angawalo letipen nöün Jiowa kewe aramas ren an nöünöü sense chofona, “meser mi ur ren lisou,” me “letiper mi angoch lon mocheniaingau.” (2 Pit. 2:1-3, 14, TF; Juta 4) Ina minne, lon nöün we taropwe, a pesei chon Kraist ar repwe akkamwöchü pwüngün enletin ar tuppwöl.
2. Met 2 Piter sopwun 3 a menlapei, iwe, ikkefa ekkewe kapas eis sipwe pwisin eisinikich?
2 Piter a makkeei: “Üa ekieki pwe a chök pwüng ngeniei ai üpwe achema ngenikemi usun ekei mettoch lon ükükün fansoun üa chüen manau . . . Iei mine üpwe achocho ngeni ai üpwe alisikemi, pwe oupwe chechemeni ekei mettoch fansoun meinisin mürin ai mäla.” (2 Pit. 1:13-15) Ewer, Piter a silei pwe epwele mälo, nge a mochen aramas repwe chechchemeni an kewe kapasen ächchem. Iei ra fen makketiw lon Paipel, me kich meinisin sia tongeni älleaniir. A fokkun lamot ngenikich 2 Piter sopwun 3 pun a kapas usun “ekewe ränin lesopolan” ei otot me taloon läng me fönüfan lon kapas äwewe. (2 Pit. 3:3, 7, 10) Ifa än Piter fön ngenikich? Ifa usun ach apwönüetä an fön epwe älisikich le angei än Jiowa chen?
3, 4. (a) Ifa än Piter we kapasen pesepes, me ifa an we kapasen öüröür? (b) Ikkefa ekkewe ülüngät pworaus sipwele etittiner?
3 Mwirin än Piter kapas usun moroloon än Setan ei otot, a erä: “Oupwe usuni sokkun aramas mi föfföri föfför mi fel o angang mi fich ngeni Kot!” (2 Pit. 3:11, 12, NW) A ffat pwe ina eü kapasen pesepes mi achchüngü letipen aramas. A silei pwe chokkewe chök mi föri letipen Jiowa me eäni napanap mi apwapwaai i repwe küna manau atun ‘ränin än Kot apwüng.’ (Ais. 61:2) Ina popun, a pwal öüröürer: “Iei minne, ami mi achengicheng, pokiten oua fen sinei ekkeei mettoch me lom, oupwe tumunukemi pwe oute mwalilo ren mwaliloon ekkewe aramas ingau, are turutiu seni ami likiitu.”—2 Pit. 3:17, TF.
4 Piter a “fen sinei ekkeei mettoch me lom,” ina popun, a silei pwe lon ekkeei ränin lesopwoloon, epwe fokkun lamot Chon Kraist repwe akkamwöchü pwüngün enletin ar tuppwöl. Mwirin, aposel Jon a pwal affataöchü ewe popun. Lon künaen Jon we, Setan a koturutiw me läng fän an “song mi lap” ren chokkewe mi “amwochu ekkewe allukun Kot, o uwei ewe pwarata usun Jises.” (Pwar. 12:9, 12, 17, TF) Nöün Kot kewe chon angang mi kepit me ekkewe ekkoch siip repwe amwöchü ar tuppwöl ngeni Jiowa. Nge ifa usun emön me emön leich? Sia akkamwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl? Sipwe tufichin föri ena ika sia achocho le (1) äkkämääraatä napanapen Kot kewe, (2) akkamwöchü ach lükü me limöchün manauach pwe esap wor soruch are tikitikipwülüch, me (3) eäni ekiek pwüng usun ekkewe sossot a tottorikich. Sipwe etittina ekkena pworaus.
Äkkämääraatä Napanapen Kot Kewe
5, 6. Ikkefa ekkewe napanap sipwe achocho le ämääraatä, me pwata a lamot “achocho”?
5 Le poputään nöün Piter we aruuachöön taropwe, a makkeei: “Iwe, iei popun, oupwe achocho ren mettoch meinisin pwe oupwe apacha ngeni ami luku tuppwel, o ngeni ami tuppwel sineilap, o ngeni ami sinelap ononoto, o ngeni ami ononoto likiitu, o ngeni ami likiitu manau mi fich ngeni Kot, o ngeni ami manau mi fich ngeni Kot tong ngeni pwich kewe, . . . o ngeni ami tong ngeni pwich kewe . . . tong ngeni aramas meinisin. Pun are ekkeei mettoch ra fokkun nonnom remi o chommongelo, iwe, repwe ti senikemi lamot-mwal are sap uwa lon ämi silei usun ach Samol Jises Kraist.”—2 Pit. 1:5-8, TF.
6 Pwüngün, a lamot sipwe “achocho” le föfföri ekkewe angang mi älisikich le äkkämääraatä napanapen Kot kewe. Äwewe chök, sipwe achocho le fiffiti ach kewe mwich meinisin, äkkälleani Paipel, me pwisin käkkäeö. Sipwe pwal angang weires le akkotaöchü prokramin ach Famili Fel pwe epwe apwapwa, älillisöch, me fiffis iteitan. Iwe nge, ekis me ekis epwe mecheresilo lupwen sia eörenalo me küna feiöch seni.
7, 8. (a) Met meefien ekkoch pwiich usun ar Famili Fel? (b) Met feiöchum ren om famili fel?
7 Iei alon emön sister usun ewe kokkotun famili fel: “A atufichikich le käeö chommong pworaus.” Iei pwal alon emön: “Ren enletin, ua fokkun sani ewe puk study, me use mochen epwe siwil kokkotun. Nge iei, ua weweiti pwe Jiowa a awora ei kokkotun Famili Fel pun a silei met a wesewesen lamot ngenikich me ineet fansoun a fich.” Iei alon emön mwän pwüpwülü: “A watte älillisin ewe Famili Fel ngenikem. Äm me pwülüwei we aua tongeni käeöfengen pworaus mi titchik mi weneitikem! Aua meefi pwe a lapolo äm ämääraatä napanapen Kot kewe me pwapwaiti ewe angangen afalafal.” Pwal iei alon emön sam: “Nöüm kewe ra kan pwisin kükkütta pworaus seni Paipel, iwe, ra mmen pwapwaiti. A alükülükü ngenikem pwe Jiowa a silei äm kewe aürek me a pölüweni äm kewe iotek.” A pwal ina usun meefiom ren än Jiowa awora ei kokkot mi fokkun mürinnö?
8 Kosap mut ngeni ekkewe mettoch mi lamot kisikis ar repwe atai om famili fel. Iei alon eü pean pwüpwülü: “Lon ekkewe rüänü wiik ra lo, a piitä och osukosuk iteiten pwinin Arüänü, iwe, chippü chök, esap chüen fis äm famili käeö, nge ause mut ngeni ekkena mettoch ar repwe eppeti.” Pwüngün, fän ekkoch, epwe wor popun oupwe siwili fansoun ämi käeö. Nge oupwe tipeppos pwe ousap etiwalo ämi Famili Fel, lon pwal mwo nge eü wiik!
9. Ifa usun Jiowa a apöchökküla Jeremaia, iwe, met sia tongeni käeö seni an na leenien äppirü?
9 Ewe soufos Jeremaia a isetiw leenien äppirü mi mürinnö ngenikich. A fokkun aücheani minne Jiowa a awora pwe epwe apöchökkülatä an lükü. A atufichi an epwe likiitü le afalafal ngeni chokkewe rese mochen aüselinga. Iei alon ngeni Jiowa: “Om kapas a usun chök ekkei mi kü me lon lelukei, a pwourur me lechüi.” (Jer. 20:8, 9) A pwal älisi le likiitü lon ena fansoun weires tori taloon Jerusalem. Ikenäi, a nom rech unusen än Kot we Kapas. Ika sipwe tinikken le käkkäeö Paipel me eäni ekiekin Kot, sipwe usun Jeremaia le likiitü fän pwapwa lon ewe angangen afalafal, tuppwöl fän sossot, akkamwöchü limöchüch, me üöch mwen mesen Jiowa.—Jem. 5:10.
“Esap Wor Remi Och Sor are Tikitikipwul”
10, 11. Pwata sipwe achocho pwe ‘esap wor rech och sor are tikitikipwul,’ iwe, met a lamot sipwe föri?
10 Kich Chon Kraist sia silei pwe sia nom le sopwuchikin ei fansoun sopwoloon. Ina minne, sise mäirü pwe chon fönüfan ra chök tipeni ekkewe mettoch Jiowa a oput, usun choweän tipemmong, lisowu mwääl, me föfförün akkachofesä. A iei usun än Setan rawangaw, usun itä a erä: ‘Ika use tongeni akkufu nöün Kot kewe chon angang ren ai aniuokkusur, eli upwe tongeni aingawerelo.’ (Pwar. 2:13, 14) Ina popun, sipwe lefareni än Piter ei kapasen fön mi fiti tong: “Oupwe achocho ngeni pwe oupwe nonnom fan kinamwe, o esap wor remi och sor are tikitikipwul.”—2 Pit. 3:14, TF.
11 Fän än Jiowa emmwen, Piter a apasasefäli an we kapasen pesepes, “Oupwe achocho.” Jiowa a amwökütü Piter an epwe makkeei ekkena kapas, ina minne, a silei pwe a lamot sipwe achocho pwe “esap wor [rech] och sor are tikitikipwül” seni än Setan ei otot. A kapachelong ach achocho le tümünü letipach pwe ete tup ren mocheniaingaw. (Älleani Än Salomon Fos 4:23; Jemes 1:14, 15.) Sipwe pwal üppos le ü ngeni chokkewe rese weweiti popun sia manaueni manauen Chon Kraist, ina popun ‘ra turunufaseikich.’—1 Pit. 4:4.
12. Ifa usun Luk 11:13 a alükülükükich?
12 Pokiten sise unusöch, a weires ach sipwe föfföri minne mi pwüng. (Rom 7:21-25) Sipwe chök sopwöch ika sia kütta än Jiowa älillis, ewe mi fangafangöch an we manaman ngeni chokkewe mi tingorei i. (Luk 11:13) Än Kot manaman a kan ämääraatä ekkewe napanap mi apwapwaai i me älisikich le likiitü fän ekkewe sossot me riäfföü repwe tongeni lallapolo tori ränin Jiowa we.
Ekkewe Sossot Ra Tongeni Apöchökkülakichetä
13. Met epwe älisikich le likitü fän sossot?
13 Atun sia chüen nonnom lon ei otot, sipwe chök kükküna sokkopaten sossot. Sisap letipengaw, nge sipwe fen ekieki pwe ach likiitü fän sossot epwe ännetatä ach tongei Kot me apöchökküla ach lükü i me an we Kapas. Ewe chon käeö Jemes a makkeei: “Ami pwii kena, oupwe ekieki pwe minen pwapwa enlet fansoun ekkewe sosot mesemesekkis epwe torikemi, pun oua sinei pwe sosotun ami luku epwe efisata ami likiitu.” (Jem. 1:2-4, TF) Pwal chechchemeni pwe Jiowa “a fen sinei angasalo ekkewe aramas mi tuppwel seni ar kewe sosot.”—2 Pit. 2:9, TF.
14. Ifa usun än Josef leenien äppirü a apöchökkülok?
14 Ekieki än nöün Jekop we itan Josef leenien äppirü lupwen pwiin kewe ra amömölo. (Ken. 37:23-28; 42:21) Itä än Josef lükü a apwangapwangolo ren kirikiringawer ngeni? Itä a song ren än Kot mutatä ena föfföringaw an epwe fis ngeni? Än Kot we Kapas a affata pwe aapw! Pwal och, esap ina chök ewe sossot a tori Josef. Mwirin, pwülüwen Potifar we a tipi ngeni Josef pwe a achoumanauan, iwe, a kalapus. Nge a chüen lüküchar lon an fel ngeni Kot. (Ken. 39:9-21) A mutatä ekkena sossot ar repwe apöchökkülatä, iwe, a feiöch ren.
15. Met sia käeö seni än Naomi we leenien äppirü?
15 Pwüngün, sossot a tongeni alolilenikich are eletipechoukich. Eli, a ina usun meefien Josef. A ina usun meefien pwal ekkoch nöün Kot kewe chon angang mi tuppwöl. Ekieki pworausen Naomi, a mä seni pwülüwan me nöün kewe rüüemön mwän. A apasa: “Ousap aita ngeniei Naomi, nge oupwe aita ngeniei Mara [weween, “Maras”], pun Ewe mi Unusen Manaman a amarasa letipei.” (Rut 1:20, 21) Sia weweiti meefian. Iwe nge, a usun chök Josef, ese pöüt seni an lükü, ese pwal säpe seni Kot. Iwe, Jiowa a efeiöchü ena fefin mi ächengicheng. (Rut 4:13-17, 22) Iwe, lon ewe Paratis epwe fissefäl woon fönüfan, Kot epwe amoielo mettoch meinisin mi ngaw, efisien Setan me an ei otot mi ngaw. “Esap chüen wor eman epwe chechemeni ekewe mettochun lom o ekieki usun.”—Ais. 65:17.
16. Itä ürürün, epwe ifa ekiekich usun iotek, iwe, pwata?
16 Ese lifilifil met sokkun sossot epwe tottorikich, nge än Kot tong epwe elikiitükich. (Älleani Rom 8:35-39.) Inaamwo ika Setan esap fokkun ükütiw le sotunikich, nge epwe kkuf ika sia “tipatchem” me “ononoto ngeni iotek.” (1 Pit. 4:7, TF) Jises a apasa: “Oupwe mamasa o iotek fansoun meinisin, pwe epwe wor ämi pöchökül pwe oupwe tongeni sü seni ekei mettoch meinisin lupwen repwe fisitä o oupwe tongeni ütä me mwen Nöün Aramas.” (Luk 21:36) Nengeni pwe Jises a apasa pwe sipwe “iotek fansoun meinisin” are siö. An na pesepes a menlapei pwe iei ewe fansoun sipwe fokkun tümünü ach üöch mwen meser me Seman we. Chokkewe chök mi üöch a wor ar äpilükülükün küna manau lon ränin Jiowa we.
Achocho le Akkangang ngeni Jiowa
17. Ika a weires om afalafal lon leeniom, ifa usun kopwe feiöch seni än ekkewe soufosun loom leenien äppirü?
17 Sia kan pöchökkületä ren ach föfföri ekkewe angang mi weneiti ach fel. A ächema ngenikich usun alon Piter, a erä: “Oupwe usuni sokun aramas mi föfföri föfför mi fel me angang mi fich ngeni Kot!” (2 Pit. 3:11, NW) Ach esilefeili ewe kapas allim, ina ewe äkkäeüin föfför mi fel. (Mt. 24:14) Pwüngün, a weires ewe angangen afalafal lon ekkoch leeni pokiten än aramas tenechepwäk are ü ngenikich are osukosuk ren aürekin manauer rän me rän. Me loom, aramas ra pwal ina usun, ina pwata, a weires ngeni nöün Jiowa kewe chon angang. Iwe nge, rese fokkun fangetä, nge ra chök sopwelo le ukkuwei ngeni chon Israel än Kot pworaus. (Älleani 2 Kronika 36:15, 16; Jer. 7:24-26) Met a älisiir le likiitü? Ra eäni ekiekin Jiowa usun wiser, nge sap ekiekin chon fönüfan. Ra lükü pwe ar ukkuwei iten Kot we, ina eü wis mi fokkun aüchea.—Jer. 15:16.
18. Epwe ifa lamoten ach angangen afalafal iei ren lingeloon iten Kot we lon mwachkkan?
18 A pwal wor wisach mi aüchea le esilefeili iten Jiowa we me an akkot. Ekieki mwo: Pokiten ach angangen afalafal, iwe, chon oputa Kot resap tongeni apasa pwe rese mwo rongorong usun I me an akkot lupwen repwe küna kapwüng lon ränin we mi lap. Enlet, repwe usun chök Farao loom le silei pwe Jiowa ewe a akkufuur. (Eks. 8:1, 20; 14:25) Jiowa epwe pwal elingalo nöün kewe chon angang mi tuppwöl ren an affata pwe iir wesewesen chon tupuni I.—Älleani Isikiel 2:5; 33:33.
19. Ifa usun sipwe pwäratä pwe sia äeäfichi ach fansoun atun Jiowa a mosonottam?
19 Arapakkan le sopwoloon nöün Piter we taropwe, a mak ngeni chienan kewe chon lükü: “Oupwe ekieki usun ei, pwe ren mosonotamen ach Samol oua küna manau.” (2 Pit. 3:15) Ewer, atun Jiowa mi chüen mosonottam, sipwe äeäfichi ach fansoun. Ifa usun? Ren ach ämääraatä ekkewe napanap mi apwapwaai i, tümünü pwe esap wor “och sor are tikitikipwul,” eäni ekiek pwüng usun sossot, me achocho le akkangang ngeni. A ina usun epwe fichiitikich ekkewe feiöchfochofoch epwe kawor lon ewe ‘läng sefo o pwal fonufan sefo.’—2 Pit. 3:13, TF.
Ka Chechchemeni?
• Ifa usun sia tongeni ämääraatä napanapen Kot kewe?
• Ifa usun sipwe tümünükich seni “sor me tikitikipwül”?
• Met sia tongeni käeö seni Josef me Naomi?
• Pwata ach fiffiti ewe angangen afalafal, ina eü wis mi aüchea?
[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 17]
Ämi kana mwän pwüpwülü, met epwe älisikemi me chon ämi famili le ämääraatä napanapen Kot kewe?
[Ekkewe sasing lón pekin taropwe 18]
Met sia käeö seni napanapen än Josef ataweei sossot?